![\"\"](\"https:\/\/tu11.fi\/taekwondo\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/oppiminen_1.png\")
<\/p>\nIhminen oppii ensimm\u00e4iset motoriset taitonsa jo ennen syntym\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n maailmaan t\u00e4m\u00e4 prosessi kiihtyy huimasti aivan kuten kaikki muukin oppiminen. Vauvat, taaperot ja pienet lapset ovat kuin pesusieni\u00e4, jotka imev\u00e4t ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4\u00e4n tietoja ja taitoja ja yritt\u00e4v\u00e4t soveltaa n\u00e4it\u00e4 vaihtelevalla menestyksell\u00e4 linkitt\u00e4en ne jo opittuihin kokonaisuuksiin. Esimerkiksi k\u00e4velem\u00e4\u00e4n opetteleva lapsi yritt\u00e4\u00e4 sinnikk\u00e4\u00e4sti s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 tasapainonsa ja jokainen pyll\u00e4hdys korjaa suoritusta kohti oikeaa toteutusta. Merkille pantavaa on, ett\u00e4 lapsi ei tarvitse varsinaista sanallista tai edes toistuvaa visuaalista opetusta, vaan oppimisprosessi on itse\u00e4\u00e4n vahvistava. Toki ylpeiden vanhempien kannustus, apu ja mahdollinen palkinto nopeuttavat oppimista.<\/p>\n
<\/p>\n
Oppimisprosessi on yksinkertaistettuna pitk\u00e4lti samakaltainen, olipa kyseess\u00e4 sitten k\u00e4velemisen opettelu tai kiertopotkun tekniikka.<\/p>\n
Ensi alkuun oppija tarvitsee jonkinlaisen visuaalisen, verbaalisen tai n\u00e4it\u00e4 yhdistelev\u00e4n mallin motorisesta suorituksesta. K\u00e4velem\u00e4\u00e4n opiskeleva lapsi on seurannut pitk\u00e4\u00e4n vanhempiensa tallustelua ja motivaatio kyet\u00e4 itse samaan on ilmeinen. Liikkuminen nopeutuu huomattavasti, sit\u00e4 ylettyy paremmin tarttumaan asioihin ja vanhemmat innostuvat selke\u00e4sti yrityksist\u00e4. Kiertopotkua treenaava harrastaja taas saa valmentajalta sanallisesti ohjeistuksen potkun eri vaiheista ja suoritustavasta. L\u00e4hes poikkeuksetta my\u00f6s visuaalinen malli valmiista potkusta seuraa selostusta. Harrastajan tarkkaavaisuus ja motivaatio oppia uusia taitoja vauhdittavat tai hidastavat merkitt\u00e4v\u00e4sti taidon oppimista. Valmentajan ja toimintaymp\u00e4rist\u00f6 ovat t\u00e4ss\u00e4 suhteessa hyvin ratkaisevia.<\/p>\n
Jo mallin aikana oppijan mieleen muodostuu hahmotelma suorituksesta ja kyseisi\u00e4 liikeratoja ohjaava hermosto aktivoituu. Uusia taitoja opeteltaessa luodaan uusia hermoyhteyksi\u00e4 aivoihin ja samalla linkitet\u00e4\u00e4n opeteltava kokonaisuus johonkin jo opittuun. Esimerkiksi kiertopotkussa on paljon samaa kuin etupotkussa, jolloin jo opitun taidon my\u00f6t\u00e4 luodut hermotukset auttavat my\u00f6s seuraavan taidon oppimisessa. Hahmotusvaihe on pitk\u00e4lle tiedostamatonta prosessointia, mutta tarkkaavaisuuden ja keskittymisen suuntaaminen opeteltavaan asiaan vauhdittaa tietysti oppimista vahvasti siin\u00e4 miss\u00e4 tarkkaavaisuuden herpaantuminen haittaa oppimista. K\u00e4velem\u00e4\u00e4n opetteleva lapsi kaatuu, jos ty\u00f6muisti kuormittuu liikaa esim. \u00e4rsykkeill\u00e4 l\u00e4heisest\u00e4 TV:st\u00e4 samoin kuin kiertopotkun oppijan suoritus h\u00e4iriintyy, jos h\u00e4n miettii opetteluvaiheessa seuraavaa juomataukoa.<\/p>\n
Aivojen ja hermoston ty\u00f6stetty\u00e4 jonkinlaisen mallin suorituksesta oppija kokeilee sit\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Pienet lapset tekev\u00e4t jatkuvasti kokeita siit\u00e4, miten keho k\u00e4ytt\u00e4ytyy ja miten esimerkiksi painopisteen siirto vaikuttaa tasapainoon. Vastaavasti kiertopotkun oppija saattaa malttamattomasti kokeilla jo muutaman kerran suoritusta valmentajan viel\u00e4 ohjeistaessa. Kaiken oppimisen, erityisesti motoristen taitojen, oleellisin vaihe on itse tekeminen. Kiertopotkun opiskelu lukemalla tekniikan vaiheet vaikkapa kirjasta on melko haastavaa, joskaan ei mahdotonta. Esimerkiksi mielikuvaharjoittelu perustuu t\u00e4h\u00e4n. T\u00e4ll\u00f6in itse tekemisvaihe vaan j\u00e4\u00e4 v\u00e4list\u00e4 ja harjoittelu perustuu t\u00e4ysin mielikuviin ja hermoyhteyksien luomiseen t\u00e4t\u00e4 kautta.<\/p>\n
Motorisen suorituksen j\u00e4lkeen oppija saa v\u00e4litt\u00f6m\u00e4n palautteen keholtaan suorituksen laadusta. K\u00e4velemist\u00e4 opetteleva pieni lapsi huomaa vaikutukset pyll\u00e4ht\u00e4ess\u00e4\u00e4n ja korjaa automaattisesti suoritusta seuraavalla yrityksell\u00e4. Vastaavasti kiertopotkun oppija huomaa heti, milt\u00e4 potku tuntuu ja mihin suuntaan jalka p\u00e4\u00e4tyy lopuksi. Oppimisen alkuvaiheessa oleva oppija ei pysty viel\u00e4 hahmottamaan kehollisia palautteita kovin hyvin tai ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miten ne vaikuttavat suorituksen laatuun. Harjoittelun ja toistojen kautta itsereflektiotaidot kehittyv\u00e4t ja oppija kykenee yh\u00e4 tarkemmin hahmottamaan suorituksensa kokonaisuuden, mahdolliset puutteet sek\u00e4 erilaisia variaatioita. Palautetta suorituksesta antaa tietysti my\u00f6s valmentaja sek\u00e4 vertaiset.<\/p>\n
Oppija yhdist\u00e4\u00e4 palautteet mieless\u00e4\u00e4n uudeksi malliksi oikeasta suorituksesta ja sykli alkaa alusta. N\u00e4in taito kehittyy toistojen ja palautteen muodostaman syklin kautta. Hermoyhteydet sek\u00e4 taidon suorittamiseen tarvittavat fyysiset ominaisuudet kehittyv\u00e4t, jolloin suorituksesta tulee jatkuvasti helpompi ja automaattisempi toistaa. Alkuvaiheessa kiertopotkun harjoittelua oppija joutuu viel\u00e4 keskittym\u00e4\u00e4n jokaiseen potkun osakomponenttiin erikseen ja iso osa ty\u00f6muistista joudutaan varaamaan itse suoritukseen. Sen sijaan tuhansia kiertopotkuja tehnyt harrastaja osaa suorituksen l\u00e4hes automaationa erilaisina versioina ja pystyy yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n sen muihin opittuihin kokonaisuuksiin, esimerkiksi otteluliikkeeseen tai osaksi potkusarjoja. Huippu-urheilijat saavat tekemisens\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n vaivattomalta ja helpolta nopeissakin tilanteissa. Suoritukset on harjoiteltu niin automaattisiksi ja hermoyhteydet niin vahvoiksi, ett\u00e4 suorituskapasiteettia s\u00e4\u00e4styy merkitt\u00e4v\u00e4sti enemm\u00e4n muihin toimintoihin.<\/p>\n
Motoristen taitojen oppiminen on kiivainta lapsuusi\u00e4ss\u00e4, mutta viel\u00e4 aikuisenakin pystyy omaksumaan uusia taitoja, joskin hitaammin. T\u00e4m\u00e4n vuoksi lasten tulisi harjoitella mahdollisimman monipuolisesti erilaisia liikuntataitoja herkkyyskauden ollessa kiivaimmillaan.<\/p>\n
L\u00e4hes kaikki oppiminen on aina enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n sosiaalista toimintaa ja erityisesti oppimisen alkuvaiheessa ymp\u00e4rist\u00f6n ja opettajan rooli korostuu. Ilmi\u00f6oppiminen, ongelmanratkaisu, tutkiva oppiminen sek\u00e4 teht\u00e4v\u00e4oppiminen ovat olleet vahvoja trendej\u00e4 pedagogisessa keskustelussa viime vuosikymmenin\u00e4 ja niiden metodeja on sovellettu paljon my\u00f6s liikunta- ja urheiluharrastuksissa. P\u00e4\u00e4ajatus on, ett\u00e4 vastuu oppimisesta siirtyy yh\u00e4 enemm\u00e4n itse oppijalle ja oppimismenetelm\u00e4t yh\u00e4 enemm\u00e4n asian tekemiseen passiivisen tiedonsiirron sijaan. Oleellista on kuitenkin, ett\u00e4 oppijaa ei heitet\u00e4 heti syv\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4tyyn ilman tukea tai ty\u00f6kaluja, joilla oppimista ylip\u00e4\u00e4t\u00e4ns\u00e4 voi opettaa. Esimerkiksi. kiertopotkun erilaisten sovellusten pohdiskelu pienryhmiss\u00e4 voi olla hyv\u00e4 oppimisteht\u00e4v\u00e4, mutta tulokset j\u00e4\u00e4v\u00e4t laihoiksi, jos itse kiertopotkun harjoittelu on viel\u00e4 vaiheessa. Oppijat eiv\u00e4t kykene yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n viel\u00e4 harjoiteltavaa taitoa muihin kokonaisuuksiin tai ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n vaihtelevuutta suoritustavoissa.<\/p>\n
Valmentaja, oppija ja toimintaymp\u00e4rist\u00f6 muodostavat kokonaisuuden, jonka keski\u00f6ss\u00e4 opeteltavat liikuntataidot ovat.<\/p>\n
![\"\"](\"https:\/\/tu11.fi\/taekwondo\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/oppiminen_2.png\")
<\/p>\n
Kolmion kaikki tekij\u00e4t vaikuttavat vaihtelevilla painotuksilla eri tilanteissa. Esimerkiksi nuori aloitteleva harrastaja tarvitsee huomattavasti enemm\u00e4n valmentajan tukea uuden taidon oppimisessa kuin kokenut aikuisharrastaja. Vastaavasti aloittelija tarvitsee selke\u00e4n ja oppimista tukevan toimintaymp\u00e4rist\u00f6n siin\u00e4 miss\u00e4 konkari pystyy tekem\u00e4\u00e4n itsen\u00e4isen ja oppimista tukevan harjoituksen vaikka kotioloissa valmentajan ohjeistuksella.<\/p>\n
Oppija itse vaikuttaa oppimisprosessin lopputulokseen suuntaamalla tarkkavaisuutensa ja keskittymiskykyns\u00e4 opetukseen ja itse suoritukseen. Oppimista edesauttaa aktiivinen ja utelias suhtautuminen opeteltavaa taitoa sek\u00e4 toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 kohtaan. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy esimerkiksi lis\u00e4kysymysten esitt\u00e4misen\u00e4 valmentajalle sek\u00e4 aktiivisena kommunikointina harjoituskavereiden kanssa. harjoituksesta voi saada huomattavasti enemm\u00e4n irti silloin, kun oppija asettuu tietoisesti vastaanottavaiseen ja avoimeen mielentilaan.<\/p>\n
Toimintaymp\u00e4rist\u00f6 pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n mm. treenitilan, harjoitusv\u00e4lineet sek\u00e4 harjoituskaverit. Hyv\u00e4 tila mahdollistaa monipuolisten harjoitteiden teett\u00e4misen eik\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n rajoita valmentajan ty\u00f6kalupakkia. Hyv\u00e4\u00e4 tilaa voidaan my\u00f6s rajata tai laajentaa tarpeen mukaan. Kattava harjoitusv\u00e4lineist\u00f6 antaa lis\u00e4\u00e4 vaihtoehtoja harjoitusten toteutukseen sek\u00e4 auttaa itsess\u00e4\u00e4n huomion suuntaamisessa sek\u00e4 oikeiden suoritustapojen l\u00f6yt\u00e4misess\u00e4. Esimerkiksi kiertopotkua harjoitteleva lapsi saattaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 tekniikan liikeradan huomattavasti paremmin, kun h\u00e4nell\u00e4 on potkumaali, johon suunnata huomionsa. Vastaavasti harjoituskaverit ja vertaiset edesauttavat liikuntataidon oppimista silloin kun kaikki ovat asennoituneet my\u00f6nteisesti opetustilannetta ja opeteltavaa asiaa kohtaan.<\/p>\n
Harjoituksen suunnittelusta ja toteutuksen ohjaamisesta vastaa valmentaja. Reunaehtoina harjoitukselle toimivat edell\u00e4 mainitut oppijat sek\u00e4 toimintaymp\u00e4rist\u00f6. Valmentajan ydinosaamista onkin kyky tunnistaa oppijoiden tai ryhm\u00e4 l\u00e4ht\u00f6taso ja suunnitella harjoitus niin, ett\u00e4 se palvelee heid\u00e4n oppimistavoitteitaan parhaiten. Haasteena t\u00e4ss\u00e4 on tietysti yksil\u00f6lliset erot harjoitusryhm\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n
Harjoitteiden tulisi olla riitt\u00e4v\u00e4n haastavia, jolloin uusia hermoyhteyksi\u00e4 syntyy ja opittavat taidot linkittyv\u00e4t isompiin kokonaisuuksiin. Liian helppo ja yksitoikkoinen harjoittelu johtaa niin sanottuun ylioppimiseen eli harjoite ei en\u00e4\u00e4 kehit\u00e4 kuin marginaalisesti eik\u00e4 lis\u00e4\u00e4 kyky\u00e4 soveltaa taitoa uusissa tilanteissa. Sen sijaan liian vaikeat harjoitteet sy\u00f6v\u00e4t oppijoiden motivaation, kun taito ei tunnu mahdolliselta nykyosaamisen valossa. Parhaita tuloksia saavutetaan, kun helppoja ja vaikeita harjoitteita sekoitetaan yksitt\u00e4isen harjoituksen sis\u00e4ll\u00e4, eik\u00e4 aina edes lineaarisesti helposta vaikeaan. Esimerkiksi kiertopotkuharjoituksen voi suunnitella niin, ett\u00e4 aina tekniikkajakson j\u00e4lkeen taitoa potkua yritet\u00e4\u00e4n soveltaa osana vaikeampaa kokonaisuutta kuten ottelutekniikkana liikkeest\u00e4. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen palataan taas tekniikkavaiheeseen hieman uudella n\u00e4k\u00f6kulmalla.<\/p>\n
Valmentajan ammattitaitoon kuuluu my\u00f6s oman lajinsa erityispiirteiden tunteminen sek\u00e4 kyky soveltaa erilaisia opetustyylej\u00e4 palvelemaan parhaiten oppimistavoitteita.<\/p>\n
Urheilulajin s\u00e4\u00e4nn\u00f6t ja tekniset vaatimukset muodostavat harjoittelun reunaehdot ja sit\u00e4 kautta uniikin harjoittelukulttuurin lajin sis\u00e4lle. Ruohonjuuritasolla harjoittelukulttuurit toki voivat vaihdella viel\u00e4 runsaastikin esimerkiksi seurojen tai eri tyylill\u00e4 opettavien valmentajien v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n
Taekwondon lajivaatimukset muodostavat eritt\u00e4in laajan ja avoimen toimintakent\u00e4n. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n yhden seuran sis\u00e4ll\u00e4 saatetaan harjoitella:<\/p>\n
Monipuolisuus kannattaa n\u00e4hd\u00e4 enemm\u00e4n mahdollisuutena kuin uhkana, vaikka v\u00e4lill\u00e4 lajin laajuus ja opetusaiheiden runsaus saattaakin aiheuttaa p\u00e4\u00e4nvaivaa. Oleellista on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 laaja ymp\u00e4rist\u00f6 tarjoaa perustan, jonka kautta erikoistuminen esimerkiksi kilpaotteluun toteutetaan. L\u00e4hes poikkeuksetta parhaat tulokset saavutetaan my\u00f6h\u00e4isen erikoistumisen kautta tarjoamalla monipuolinen ja virikkeellinen pohja ja painottamalla erikoistumista my\u00f6hemm\u00e4ll\u00e4 i\u00e4ll\u00e4. Taekwondo mahdollistaa my\u00f6h\u00e4isen erikoistumisen eritt\u00e4in hyvin. Harjoiteltavien pohjataitojen ja fyysisten ominaisuuksien kirjo on niin laaja, ett\u00e4 sivulajia ei tarvitse rinnalle, joskaan ei t\u00e4st\u00e4 haittakaan ole. Lapsia ja nuoria tulisikin harjoittaa kaikissa lajin osa-alueissa ja kannustaa kilpailemaan molemmissa kilpamuodoissa, mik\u00e4li kilpaileminen ylip\u00e4\u00e4t\u00e4ns\u00e4 motivoi harrastajaa. Juniori-i\u00e4ss\u00e4 voidaan jo alkaa siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n painotusta esimerkiksi intensiivisemp\u00e4\u00e4n kilpaharjoitteluun, mutta sill\u00e4 edellytyksell\u00e4, ett\u00e4 pohjaharjoittelu on tehty riitt\u00e4v\u00e4n huolellisesti.<\/p>\n
Kokonaisuuden voi hahmottaa ajattelemalla pohjataidot ja fyysiset ominaisuudet ydinharjoittelun keski\u00f6\u00f6n ja erikoistumisen osaksi t\u00e4t\u00e4 kokonaisuutta. Kuva on havainnollistus eik\u00e4 kuvaa monimutkaista kokonaisuutta sellaisenaan.<\/p>\n
![\"\"](\"https:\/\/tu11.fi\/taekwondo\/wp-content\/uploads\/2020\/04\/oppiminen_3.png\")
<\/p>\n
Opetustyyli kuvaa valmentajan valitsemia toteutustapoja harjoituksen l\u00e4pivienniss\u00e4. Karkeasti erilaisia opetustyylej\u00e4 voidaan verrata mm. sen perusteella onko toiminnan keski\u00f6ss\u00e4 valmentaja, oppija vai kenties toimintaymp\u00e4rist\u00f6 ja sosiaalinen konteksti. Perinteinen opetusmalli niin koulu- kuin urheilumaailmassa on ollut suosia opettajajohtoisia tyylej\u00e4, joissa valmentajan tai opettajan rooli on keskeinen ja oppijat ovat verrattain passiivisessa vastaanottajan roolissa. Taekwondo ei ole t\u00e4ss\u00e4 suhteessa poikkeus. Perinteisess\u00e4 taekwondoharjoituksessa valmentaja n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mallit, antaa ohjeet ja t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen huutaa komentotyylisesti tahtia oppijoiden suorittaessa tekniikat yhdess\u00e4 tahdissa. Soveltavammissa osuuksissa valmentaja m\u00e4\u00e4rittelee valmiiksi, mill\u00e4 tavalla sovellus toteutetaan ja harjoittelijat pyrkiv\u00e4t suorittamaan sen mallin mukaan.<\/p>\n
valmentajal\u00e4ht\u00f6isten opetustyylien hyv\u00e4 puoli on siin\u00e4, ett\u00e4 niiden avulla toimintaymp\u00e4rist\u00f6 ja harjoituksen toteutus saadaan rullaamaan yleens\u00e4 hallitusti ja suunnitelman mukaan. Lis\u00e4ksi oppijat saavat valmiita malleja ja ty\u00f6kaluja, joilla taidon itsen\u00e4inen suorittaminen ja soveltaminen on my\u00f6hemmin mahdollista. T\u00e4m\u00e4n vuoksi valmentajavetoiset opetustyylit soveltuvat erityisen hyvin alkeisryhmien ja lasten harjoitusryhmien opettamiseen.<\/p>\n
Vahvassa valmentajavetoisuudessa on kuitenkin se haittapuoli, ett\u00e4 se ei huomioi t\u00e4ysin oppijoiden yksil\u00f6llisi\u00e4 eroja, l\u00e4ht\u00f6tasoja tai itses\u00e4\u00e4telytaitoja. Nopeammat ja taitavammat oppilaat eiv\u00e4t pysty siirtym\u00e4\u00e4n haastavampiin suorituksiin siin\u00e4 miss\u00e4 heikommat saattavat pudota kelkasta. Vastaavasti oppijoiden itsen\u00e4inen ajattelu ja taitoon liittyv\u00e4 soveltamiskyky saattavat j\u00e4\u00e4d\u00e4 ohuelle pohjalle, ja \u00e4\u00e4rimmill\u00e4\u00e4n taidon oppiminen ja suorituskyky linkittyv\u00e4t p\u00e4\u00e4osin valmentajaan, ohjeistuksiin ja ulkoiseen rytmitykseen. Esimerkiksi komentotyylill\u00e4 treenattu ottelija saattaa huomata kisoissa olevansa kyvyt\u00f6n suorittamaan vahvaksi harjoiteltua ratkaisumallia kontekstin muututtua tutusta ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 erilaiseksi.<\/p>\n
Oppijal\u00e4ht\u00f6iset opetustyylit taas l\u00e4htev\u00e4t siit\u00e4 ajatuksesta, ett\u00e4 oppijat ovat loppujen lopuksi aina itse vastuussa oppimisestaan ja, ett\u00e4 kokeilemalla ja tekem\u00e4ll\u00e4 itse oppii tehokkaimmin. Oppijal\u00e4ht\u00f6isess\u00e4 opetuksessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n paljon erilaisia teht\u00e4vi\u00e4 ja ongelmanratkaisua, jolloin oppijat joutuvat itse tekem\u00e4\u00e4n valintoja ja ratkaisuja.<\/p>\n
Oppijal\u00e4ht\u00f6isten opetustyylien hyv\u00e4 puoli on siin\u00e4, ett\u00e4 ne kehitt\u00e4v\u00e4t luovaa ongelmanratkaisua ja kyky\u00e4 soveltaa opittuja taitoja hyvinkin vaihtelevissa tilanteissa. Valmentajalla on my\u00f6s paremmat mahdollisuudet ottaa ryhm\u00e4l\u00e4isten taitotaso huomioon ja antaa tarvittaessa enemm\u00e4n tukea niille, jotka sit\u00e4 tarvitsevat. Nopeammin oppivat taas pystyv\u00e4t siirtym\u00e4\u00e4n tehokkaammin haastavampiin suoritteisiin.<\/p>\n
Isoimmat haasteet sen sijaan liittyv\u00e4t siihen, ett\u00e4 oppijoiden itses\u00e4\u00e4telytaidot tai pohjaosaaminen ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 riit\u00e4 itsen\u00e4iseen ty\u00f6skentelyyn annetuin tavoittein. T\u00e4ll\u00f6in opetustulokset j\u00e4\u00e4v\u00e4t laihoiksi ja oppijoilla on aitoja haasteita p\u00e4\u00e4st\u00e4 seuraavalle kehitystasolle itsen\u00e4isesti. Oppijal\u00e4ht\u00f6iset harjoitukset on my\u00f6s huomattavasti vaikeampi suunnitella niin, ett\u00e4 intensiteetti pysyy kovana l\u00e4pi harjoituksen. Kova treenih\u00e4n ei ole itsetarkoitus, mutta v\u00e4lill\u00e4 esim. luovaa tilanneharjoittelua tekev\u00e4 ottelija kaipaa my\u00f6s treenej\u00e4, joissa tahti tulee ulkoap\u00e4in ja suorituksia tehd\u00e4\u00e4n kovaa, paljon ja ne ovat riitt\u00e4v\u00e4n yksinkertaisia.<\/p>\n
On syyt\u00e4 muistaa, ett\u00e4 mik\u00e4\u00e4n opetustyyli ei ole puhtaasti valmentaja- tai oppijal\u00e4ht\u00f6inen vaan toimijat ovat aina l\u00e4sn\u00e4 erilaisin painotuksin. Opetustyyleist\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kannata etsi\u00e4 Graalin maljaa, joka olisi se yksi oikea tapa opettaa lajitaitoja. Oleellisinta on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ryhm\u00e4n l\u00e4ht\u00f6taso, yksil\u00f6iden erot sek\u00e4 toimintaymp\u00e4rist\u00f6n reunaehdot ja muovata harjoitus n\u00e4iden perusteella. Monipuolinen ja itsekriittinen valmentaja kykenee testaamana erilaisia tyylej\u00e4 eri ryhmien kanssa ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 optimaalisimmat eri tilanteisiin. H\u00e4n pysyy my\u00f6s avoimena uusille ajatuksille ja on l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti valmis ottamaan oppijat huomioon, vaikka harjoitus olisi hyvinkin opettajavetoinen tai komentotyylinen. H\u00e4n kykenee my\u00f6s tarjoamaan konkreettisia ty\u00f6kaluja, joilla edet\u00e4 opeteltavassa taidossa seuraavalle tasolle tai sovellusvaiheeseen.<\/p>\n
Seuraavaan taulukkoon on koottu yleisimpi\u00e4 k\u00e4ytettyj\u00e4 opetustyylej\u00e4 ja annettu kaikista esimerkkiharjoite.<\/p>\n
| \n Opetustyyli <\/strong><\/span><\/p>\n<\/td>\n Opetuksen keski\u00f6ss\u00e4<\/strong><\/span><\/p>\n<\/td>\n Toiminta ja tavoite <\/strong><\/span><\/p>\n<\/td>\n Esimerkkiharjoite <\/strong><\/span><\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n Komentotyylinen opettaminen<\/span><\/p>\n<\/td>\n Valmentaja<\/span><\/p>\n<\/td>\n Valmentaja n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja selitt\u00e4\u00e4 ohjeet kaikille yhteisesti. Suoritteet tehd\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 samaan aikaan opettajan komennosta. Palautteet ovat p\u00e4\u00e4osin yhteisi\u00e4 ja koko ryhm\u00e4\u00e4 koskevia. Vaatii vain v\u00e4h\u00e4n tilaa ja tehokkain keino pit\u00e4\u00e4 ryhm\u00e4 kontrollissa. Oppijan rooli hyvin pieni. <\/span><\/p>\n<\/td>\n Perustekniikan harjoittelu muodossa. Ohjaaja huutaa komennot. <\/span><\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n Teht\u00e4v\u00e4opettaminen ja eriytt\u00e4v\u00e4 opettaminen<\/span><\/p>\n<\/td>\n Valmentaja<\/span><\/p>\n<\/td>\n Valmentaja antaa joko yhteiset ohjeet tai sitten erilliset ohjeet eri pienryhmille, jonka j\u00e4lkeen harjoitellaan omaa tahtia m\u00e4\u00e4r\u00e4tty\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4. Valmentaja antaa sek\u00e4 ryhm\u00e4lle ett\u00e4 yksil\u00f6ille palautetta. Harjoitusv\u00e4lineill\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4 saadaan eriytetty\u00e4 tehokkaasti. Valmentaja voi antaa teht\u00e4viin erilaisia vaikeusasteita ja progressioita.<\/span><\/p>\n<\/td>\n Tilanneharjoittelu ottelutreeniss\u00e4. Harjoitellaan valmista tilannetta, jossa A potkaisee takajalalla ja B tekee vastaukseksi takapotkun. Suoritetaan omassa tahdissa vuorotellen. Valmentaja kiertelee antamassa palautteita ja lis\u00e4ohjeita. <\/span><\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n Itsearviointiin perustuva opettaminen<\/span><\/p>\n<\/td>\n Oppija<\/span><\/p>\n<\/td>\n Valmentaja antaa teht\u00e4v\u00e4n, mutta oppijan teht\u00e4v\u00e4 on itsen\u00e4isesti arvioida suoriutumistaan. Valmentajan on annettava selke\u00e4t ohjeet arviointikriteereihin, jotta oppijalla on tarpeeksi ty\u00f6kaluja korjata omaa suoritustaan. Valmentaja voi edelleen olla mukana antamassa palautteita. <\/span><\/p>\n<\/td>\n Harjoitellaan kokonaisia liikesarjoja niin, ett\u00e4 valmentaja antaa aina suoritusten v\u00e4liss\u00e4 ohjeen, mihin kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota. Oppijat arvioivat itse suorituksensa ja tekev\u00e4t ne omassa tahdissaan. <\/span><\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n Ohjattu oivaltaminen ja ongelmanratkaisu <\/span><\/p>\n<\/td>\n Oppija<\/span><\/p>\n<\/td>\n Valmentaja antaa oppilaille ongelman tai teht\u00e4v\u00e4n, muttei suoraan ratkaisua siihen. Useimmiten ratkaisuja on monta ja oppija joutuu itse miettim\u00e4\u00e4n toteutustavan. Valmentaja voi ohjata oivaltamista apukysymysten ja vinkkien avulla tarvittaessa. V\u00e4lineill\u00e4 voi rajata ongelmia tehokkaasti. <\/span><\/p>\n<\/td>\n Tilanneharjoittelu ottelutreeneiss\u00e4. Valmentaja antaa A:lle teht\u00e4v\u00e4ksi hy\u00f6k\u00e4t\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n etujalan kiertopotkuilla ja B:n taas tulee kehitell\u00e4 erilaisia puolustusratkaisuja t\u00e4h\u00e4n. <\/span><\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n Luovuuteen perustuva opettaminen<\/span><\/p>\n<\/td>\n Oppija<\/span><\/p>\n<\/td>\n Valmentaja antaa teht\u00e4v\u00e4n, jossa oppijat joutuvat itsen\u00e4isesti tai pieniss\u00e4 ryhmiss\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n jotakin uutta jo opittujen taitojensa pohjalta. Valmentaja antaa raamit teht\u00e4v\u00e4lle, mutta muuten ty\u00f6skentely on vapaata ja painotus on opittujen asioiden luovassa soveltamisessa ja uuden kehitt\u00e4misess\u00e4. <\/span><\/p>\n<\/td>\n Lapsiryhm\u00e4 jaetaan pienryhmiin. Ryhm\u00e4t kehitt\u00e4v\u00e4t itsen\u00e4isesti lyhyen taekwondon\u00e4yt\u00f6ksen. Teht\u00e4v\u00e4\u00e4 voi rajata tiettyihin elementteihin tai sitten antaa vapaasti kehitt\u00e4\u00e4 n\u00e4yt\u00f6s oman maun mukaan. <\/span><\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n Pari- tai ryhm\u00e4ohjaus <\/span><\/p>\n<\/td>\n Oppijat yhdess\u00e4<\/span><\/p>\n<\/td>\n Valmentaja antaa teht\u00e4v\u00e4n tai sen p\u00e4\u00e4piirteet, jonka j\u00e4lkeen sit\u00e4 harjoitellaan pareissa tai ryhmiss\u00e4 niin, ett\u00e4 toisille annetaan jatkuvasti palautetta ja oppijat ovat toistensa vertaisopettajia. Harjoitus voi perustua my\u00f6s siihen, ett\u00e4 oppilaista tehd\u00e4\u00e4n itse opettajia.<\/span><\/p>\n<\/td>\n Liikesarjaharjoittelu pareina tai pienryhmin\u00e4. Yksi tekee suorituksen ja muut antavat palautteen joko valmentajan ohjeiden mukaan tai itsen\u00e4isesti. <\/span><\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n Esimerkkiopettaminen (valmentaja mukana) <\/span><\/p>\n<\/td>\n Valmentaja ja oppija <\/span><\/p>\n<\/td>\n Valmentaja antaa teht\u00e4v\u00e4n, jonka j\u00e4lkeen tekee itse mukana parina tai pienryhm\u00e4ss\u00e4. Valmentajan on kyett\u00e4v\u00e4 itse niihin suorituksiin, joihin toivotaan p\u00e4\u00e4sev\u00e4n oppijoiden kanssa. Palaute on hyvin yksil\u00f6llist\u00e4, mutta koko ryhm\u00e4n toimintaa vaikea valvoa. <\/span><\/p>\n<\/td>\n Kiertosparri, jossa valmentaja on itse mukana tekem\u00e4ss\u00e4. H\u00e4n antaa aina yksil\u00f6llisi\u00e4 palautteita sille, kenen parina on. <\/span><\/p>\n<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n Kannattaa siis testailla erilaisia tyylej\u00e4 omassa valmennusty\u00f6ss\u00e4 ja arvioida rehellisesti niiden vaikutusta oppimiseen. My\u00f6s yksitt\u00e4isen harjoituksen sis\u00e4ll\u00e4 voi vaihdella tyylist\u00e4 toiseen ja usein t\u00e4m\u00e4 onkin tehokkain tapa oppia uutta ja soveltaa jo opittua.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Miten ihminen oppii uusia motorisia taitoja? Ihminen oppii ensimm\u00e4iset motoriset taitonsa jo ennen syntym\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n maailmaan t\u00e4m\u00e4 prosessi kiihtyy huimasti aivan kuten kaikki muukin oppiminen. Vauvat, taaperot ja pienet lapset ovat kuin pesusieni\u00e4, jotka imev\u00e4t ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4\u00e4n tietoja ja taitoja ja yritt\u00e4v\u00e4t soveltaa n\u00e4it\u00e4 vaihtelevalla menestyksell\u00e4 linkitt\u00e4en ne jo opittuihin kokonaisuuksiin. Esimerkiksi k\u00e4velem\u00e4\u00e4n opetteleva lapsi…<\/p>\n","protected":false},"author":7,"featured_media":9348,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"templates\/template-cover.php","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[541,1],"tags":[],"class_list":["post-11935","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-valmennusblogi","category-yleinen"],"yoast_head":"\n |