Tekijä: Sampo Pajulampi

Liikuntatilan suunnittelua rajaavat monet seikat. Keskeisimpiä ovat lajin vaatimukset, rakennuksen mitat ja tekniset ratkaisut sekä viranomaisten vaatimukset. Totta kai myös tilan toteuttamiseen käytettävissä olevat resurssit määrittelevät toteutusta. Helposti suunnittelu lähtee näiden seikkojen pohjalta kehittymään liian yksipuolisesti. Koska resurssit ovat rakennus- ja käyttövaiheessa rajalliset, tilankäyttöä pyritään optimoimaan loppuun asti.

Liikuntatila?

Liikuntatila on erityisesti liikunnalle varattu (sisä-)tila. Liikunta on ihmisten yksin tai joukossa harrastamaa itsetarkoituksellista kehollisesti painottunutta toimintaa. Usein liikuntatilassa harrastetaan liikuntalajia, jossa liikunnan tavoitteita ja sääntöjä on rajattu. Kyse on leikeistä, joissa on keskeistä kehollinen ulottuvuus ja kehon käyttämien tekemisen välineenä. Liikuntatila on siis leikkipaikka. Leikissä keskeisiä asioita ovat mm. leikin sääntöjen sisällä tapahtuva luovuus ja oivaltaminen. Onkin kiinnostava pohtia, miten tila voi edistää esimerkiksi juuri luovuutta ja oivallusta.

Luovuus

Luovuus on jonkin kehikon sisällä tapahtuvaa ajatusten tai asioiden yhdistelemistä uuden luomiseksi. Tässä asettuvat paikalleen siis vapaa tekeminen ja sitä rajaavat seikat. Liikuntatilassa – leikin paikassa – kehikkona ovat leikin säännöt ja itse tila. Jos tila on loppuun asti optimoitu ilman vapaan toiminnan sallivaa ulottuvuutta, yksi leikin ilon lähteistä kuivuu.

Oivallus

Oivallus on luovuuteen liittyvä hetki, jolloin asiat yhdistyvät mielekkääksi koetuksi kokonaisuudeksi. Tähän voi liittyä taito ja sen oppiminen sekä erilaisten tietojen ja taitojen yhdistely. Oivalluksen tulos on kokonainen ajatus. Oivalluksen hyödyntäminen voi antaa uuden kyvyn.Kokeileminen, epäonnistuminen, hiominen ja onnistuminen ovat kehollisen luovuuden ja oivaltamisen keskeisiä välineitä. Tarvitaan innostusta ja toisaalta aikaa sekä tilaa tehdä. Voiko tila tuottaa innostusta ja mahdollistaako se tarpeeksi? Rajaako riittävästi vai liikaa? Entä miten tila voi innostaa ja toisaalta suunnata innostusta?

Usein oivallukset syntyvät yhteisön työn tuloksena. Yhteisöt voivat tässä olla jatkuvassa liikkeessä olevia vapaamuotoisia kohtaamisia. Tarjoaako tila sopivia tilaisuuksia ihmisten kohtaamisille ja yhteisöjen muodostumiselle?

Pelkkä joutotila ei kannusta mihinkään, jollei nyt joutilaisuuteen. Tarvitaan inspiraatiota tuottavia asioita, jotta leikki alkaa ja tuottaa jotain. Näitä voivat olla välineet, tilaan rakennetut haasteet tai tekemisen mahdollistavat rakenteet.

Turvallisuuden tunne vapauttaa epäonnistumaan

Luovuuden tärkeä aspekti on turvallisuus. Jotta luovuus voi vapautua, pitää olla mahdollisuus tehdä virheitä ja vääriä johtopäätöksiä. Tilan osalta tämä voi tarkoittaa ihan fyysistä turvallisuutta tai turvallista ilmapiiriä, joka sallii epäonnistumiset ja virheet. Tilasuunnittelussa tämä tarkoittaa paitsi turvallisia rakenteita, esimerkiksi näköesteitä ja rauhallisia tiloja, joiden turvin voi testata uutta.

Tilan väri- ja valosuunnittelun pitäisi luoda sopiva tunnelma ja häiriötekijöitä olisi syytä karsia.

Ohjattu liikunta antaa välineitä luovuuteen

Ohjattu liikunta on helppo nähdä vastakkaisena luovalle ja vapaalle liikunnalle. Kuitenkin ohjattu liikunta voi antaa lisää niitä palikoita, joista rakennetaan uutta. Lisäksi sen avulla voidaan raamittaa toiminnan kenttää tehokkaasti ja opettaa yhteinen kieli, jonka puitteissa luovuutta toteutetaan.

Ohjatuissa harjoituksissa ei ole tarkoitus opettaa vain taitoja, vaan siirtää kokonainen tekemisen kulttuuri. Olisikin tärkeää, että opetuksessa otettaisiin huomioon omaehtoisen tekemisen vaatimukset ja sen vaatimat tiedot ja taidot. Lisäksi ryhmäharjoittelun keskeinen tavoite on innostaa omaehtoiseen oppimiseen ja harjoitteluun. Tässä toimiva tila voi olla tukena, kun siirtymä ohjatusta omatoimiseen on olosuhteiden puolesta helppoa.

Paluu urheilukentälle – ja vuosikymmenten taa

Urheilukenttä on suomalaisen urheilumenestyksen El Dorado, myyttinen kultainen kaupunki. Kun sitä tarkastelee edellä olevan pohdinnan valossa, huomaa väkisinkin, miten se on oiva paikka liikunnalliseen toimintaan ja sen kehittymiseen urheiluksi asti. Urheilukenttä on vapaa ja kaikille avoin tila, johon rakennettu valmiiksi mahdollisuudet juoksussa, heitoissa ja hypyissä kilvoitteluun. Lisäksi iso avoin tila keskellä mahdollistaa palloilut ja vaikkapa hippaleikit.

Tila on hyvin joustava. Juoksu voi harjoitella paitsi radalla, myös nurmella ja esim. hyppyjä jopa katsomossa. Useat ihmiset tai ryhmät voivat harjoitella tai vain oleskella joutilaina kentän alueella. Joutilaisuus muuttuu helposti tekemiseksi muiden innostaessa tai se muovautua muiden kannustamiseksi. Oman kentän sankarius luo yhden kannusteen pyrkiä parempiin tuloksiin ja voittoihin.

Toki urheilukenttä vaatii hoitoa, mutta varsinaisiin resurssiongelmiin törmätään, kun viedään urheilukenttä sisätiloihin. Joko kustannukset ovat valtavat tai toiminnot pitää hajottaa erillisiin tiloihin. Tässä tulee haaste ja iso kysymys. Miten saada riittävästi tuottoa liikuntatilasta säilyttäen samalla mahdollistava ympäristö? Entä miten yhdistää paremmin ohjattu liikunta ja vapaa tekeminen.

Keilahalli – modernia palvelua liiketoimintana

Kuljettaessa kohti tätä aikaa, urheilukentän taakse jättäen poikkeamme keilahallissa. Sen ympäristöä määrittävät kaupallisesti tuotetut palvelu, yhdessä viihtyminen ja helppous. Keilahalli ei paljon enää eroakaan esimerkiksi kahvilasta tai baarista, jonne kokoonnutaan olemaan yhdessä. Keilahallin tapauksessa vain kokoontuminen tapahtuu liikunnallisen tekemisen parissa. Keilailu on taitolaji, joka ei vaadi kovia fyysisiä ominaisuuksia, nopeutta, voimaa ja kestävyyttä. Hallille on helppo tulla julkisilla tai yksityisillä kulkineilla, se sijaitsee vilkkaalla paikalla liikenteen risteyskohdan lähistöllä, kun urheilukenttä huokailee tyhjyyttään kaupungin laidalla.

Osapalvelut ostetaan yksittäin. Kuluttaminen on viihtymistä ja toisin päin. Tilana keilahalli on melko kompakti ja panostamalla lisäpalveluihin sijoitettu pääoma voidaan saada tuottamaan jopa melko hyvin.

Digitaalinen aika

Vaikka digitaalisessa maailmassa ei fyysisesti urheillakaan, on leikki koko pelikulttuurin ytimessä. Sen voi sanoa olevan jopa digitaalisen kulttuurin ytimessä, esimerkiksi trollaamisen voi nähdä eräänlaisena leikkinä.

Kaikkea tekemistä leimaa helppous. Vaikka peli sinänsä olisikin vaikea, sen hankkiminen on tehty mahdollisimman yksinkertaiseksi. Rahaa liikkuu, joskaan ei aina ole aivan selvää mistä mihin. Erilaiset jaksopohjaiset tilauspalvelut, lisäpalveluiden ostaminen ilmaisiin alustoihin ja mainosrahoitteisuus lienevät yleisempiä ansaintakeinoja. Raha ja sen tekeminen on kuitenkin ilmiselvästi tärkeää, koska ne ovat aina keskusteluiden keskiössä. Siinä missä urheilukentistä puhutaan sijoituksina hyvinvointiin ja liikunnan tuomista hyödyistä, digitaalisista ympäristöistä keskusteltaessa ansaintalogiikoita ei ohiteta.

Digitaalisissa ympäristöissä usein pyritään luomaan vapauden illuusio, vaikka tekemisen raamit olisivatkin hyvinkin tiukalla.

Kiinnostava suunta liikuntatilan kannalta on digitaalisen ja reaalimaailman rajapintaa liudentavat ratkaisut, kuten esimerkiksi fyysistä ponnistusta vaativat pelit tai digitaalisilla tai virtuaalitodellisuuden elementeillä lisätty harjoittelu.

Mitä taekwondosali voi olla

Taekwondosali voi olla passiivinen laatikko, jossa on taekwondomatto. Tai se voi olla innostava ympäristö toimia ja viihtyä. Tilan aiheuttama taloudellinen rasitus ja sen viihtyisyys ja innostavuus eivät saisi suunnitteluvaiheessa olla pelkästään vastakkain aseteltuna. Kun tila ruokkii innostusta se luo edellytykset taloudellisesti kestävään toimintaan.

Mitä sitten tarvitaan konkreettisesti, jotta luovuutta ja innostavuutta ruokitaan:

• Sopivia turvallisia tiloja kohtaamisiin ja omaehtoiseen yhdessä tai yksin tekemiseen, käytännössä tämä vaatii tilojen suurta muunneltavuutta, jotta ei ole ristiriidassa salin muiden tavoitteiden kanssa.
• Innostavia välineitä ja tekemistä yhdessä ja yksin.
• Mahdollisesti innovaatioita digitaalisuuden rajapinnalle.
• Ohjatun harjoittelun sisältöjen tulee tukea ja antaa välineitä omaehtoiseen tekemiseen ja toisin päin.
• Turvallisia tiloja yrittää asioita, joita ei vielä osaa.
• Soppia joissa voi olla rauhassa, avointa tilaa jossa toimia joukolla.
• Välineiden mielekäs sijoittelu ja helppo käytettävyys, saatavuus sekä käytettävyys harjoittelussa.

Lista ei taida paljon erota leikkikentän suunnittelukriteereistä.