Tekijä: Sampo Pajulampi

Harrastuksen aloittaminen

Taekwondourheilijoissa kaikki aloittavat perusryhmissä, joista valmentajat ohjaavat eteenpäin. Jo kokeneet kilpailijat, jotka jatkavat aikaisempaa harrastusta Taekwondourheilijoissa siirtyvät suoraan kilparyhmiin. Perusryhmistä voi siirtyä kokeilemaan harrastajaotteluun jo muutaman viikon harrastamisen jälkeen. Perusryhmissä harjoitellaan perustaitoja, jotka antavat hyvän pohjan kilpailuharrastukselle ja urheilemiselle tulevaisuudessa.

Harrastajakilpailuryhmät

Jo lyhyen harrastamisen jälkeen voi harrastaja siirtyä harrastajakilparyhmiin. Niiden tarkoituksena on tutustuttaa harrastaja kilpataekwondoon ja urheilemisen perustaitoihin. Ryhmien kynnys on matala ja niihin osallistuminen kuuluu perusharrastusmaksun piiriin. Taekwondossa kilpaillaan niin ottelussa kuin liikesarjoissakin ja molemmille on omat ryhmänsä. Alussa on mahdollista ja ehdottoman hyödyllistä tutustua molempiin kilpailumuotoihin.

Salikisat

Salikisoihin voi osallistua, jos on harjoitellut noin puoli vuotta perusryhmissä tai on osallistunut harrastajakilparyhmiin. Myös aivan aloittelevat voivat osallistua, mutta perustaitojen hallinta antaa paremman pohjan hyötyä salikisoista. Jos harrastaja ei halua vielä itse kokeilla ottelemista tai liikesarjan esittämistä, jo paikalle tuleminen ja tapahtuman seuraaminen antavat hyvät lähtökohdat osallistumiseen seuraavalla kerralla.

Salikisojen ideana on tarjota tutustumisväylä kilpailuihin tutussa saliympäristössä. Sääntöjä sovelletaan osallistujien kokemustason mukaan. Tapahtuman alussa lämmitellään ja käydään sääntöjen perusasiat läpi. Sääntöjen hienouksia selvennetään ja kilpailutilanteessa toimimista käydään läpi tapahtuman edetessä.

Kilpailut lasten ja harrastajien sarjoissa

Varsinaisissa kisatapahtumissa urheilijat on jaettu kokemustason mukaan eri sarjoihin ja ottelussa lisäksi painoluokkiin. Sääntöjä sovelletaan aloittelijoille sopiviksi, mm. pääkontaktia ei aloittelevien ottelijoiden sarjoissa käytetä. Kisatapahtumassa valmentajat auttavat ja tukevat harrastajaa pyrkien tekemään kisakokemuksesta positiivisen. Jokainen jännittää ensimmäisiä suorituksiaan, mutta jo jännityksen voittaminen ja oman suorituksen tekeminen tuovat itseluottamusta osallistua haastavampiin turnauksiin.

Kilparyhmät

Urheilijan kokeiltua siipiään harrastajakilpailuryhmissä, salikisoissa ja mahdollisesti myös oikeissa kisoissa, voi siirtyä eteenpäin kilparyhmiin. Sitoutuminen ja harjoittelumäärät kasvavat harrastajan kehittyessä kohti urheilijan elämäntapaa. Kilparyhmissä on tarjolla yhä enemmän harjoitusmahdollisuuksia ja harjoittelumaksukin on hieman korkeampi. Lisäksi kilparyhmäläisillä on käytössään mm. vapaaharjoitteluvuoroja itsenäiseen harjoitteluun, fysio- ja toimintaterapeutin tukea sekä kuntosali alennetuin hinnoin.

Valmentajat tukevat harjoittelua ja varsinkin nuoremmilla vanhempien tuki nousee yhä keskeisemmäksi.

Kilpaileminen rankingsarjoissa kotimaassa ja ulkomaan turnaukset

Kun alkuun on päästy, urheilijalla on tie auki aina MM-kisoihin (ottelu ja liikesarjat) ja Olympialaisiin asti (ottelu). Menestyminen vaatii kuitenkin sinnikkyyttä ja menestys huipulla on kovan työn takana. Kilpaileminen kansallisella huipputasolla ja kansainvälisellä tasolla on kuitenkin palkitsevaa ja hankitut kokemukset kantavat pitkälle aina myöhempään siviilielämään asti!

Taekwondo kantaa mukanaan monenlaisia perinteitä ja tapoja. Oliskin helppo lähteä kirjaamaan latteuksia erilaisista urheilun ja henkisen kasvun yhteyksistä sekä opettajan roolista oppilaan kasvamisessa.

Moderni kilpaurheilu vaatii siihen sopivaa ajattelua.

Keskeistä on urheilijan kokemus

Urheilijan tulee kokea, että urheilu on mielekästä. Se on mahdollista vain, jos urheilija on innostunut tekemistään asioista. Joskus urheilu on raskasta ja tällöin innostus itse tekemiseen kantaa paremmin kuin esimerkiksi tuloksista voiman kerääminen.

Innostusta suojaa luottamus. Luottamuksella on kaksi ulottuvuutta. Ensimmäinen on luottamus yhteisöön ja etenkin sen keskeisiin toimijoihin. Toinen syntyy osin ensimmäisestä ja menee osin päällekkäin oppimisen ja onnistumisen kanssa, nimittäin urheilijan luottamus siihen että tekee oikeita asioita.

Onnistuminen ja oppiminen jokapäiväisenä kokemuksena on tärkeämpi tekijä uran menestyksellisyyden kannalta, kuin yksittäisten suurten maalien saavuttaminen, vaikka niilläkin on oma arvonsa.

Valmentaja ruokkii urheilijan kokemuksia

Valmentajan on pyrittävä työssään auttamaan urheilijaa parhaimpaansa. On kuitenkin järkevää rajata tekemistä ja keskittyä keskeisiksi havaittuihin kokemuksiin.

Valmentaja innostaa urheilijaa. Keskeistä on ymmärtää innostuksen ajureita eri ikäkausina. Lapsella ja aikuishuipulla voi olla hyvin erilaiset syyt urheilla. Eri syitä ei kuitenkaan ole syytä liikaa arvottaa toisinsa nähden, vaan ruokkia niitä ja antaa mahdollisuuksia löytää uusia.

Valmentaja on läsnä urheilijan urheilun arjessa ja juhlassa sekä tietysti tukena kun urheilija kohtaa vaikeuksia ja pettymyksiä. Läsnäolollaan valmentaja luo turvllisen ympäristön. Urheilija voi onnistua ja epäonnistua turvallisesti, kun hän tietää, että tuki löytyy kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa. Valmentaja myös pitää huolen olosuhteissta, joissa he urheilijan kanssa yhdessä toimivat.

Valmentaja ohjaa urheilijaa tekemään oikeita asioita. Tämä johtaa oppimisen ja onnistumisen kokemuksiin. Usein perinteinen valmennusopetus keskittyy vain fysiikan kehittämiseen ja taidon opettamiseen, mutta koska urheilija ei ole kone, pelkkä suorituskyvyn virittäminen ei riitä. Valmentajan pitää auttaa urheilijaa hyödyntämään psyykkiset voimavaransa ja tarjota kokonaisvaltainen työkalupakki urheilun saralla toimimiseen.

Valmentaja pitää kehittyä ja kehittää

Valmentajan pitää olla innostunut työstään. Hän jakaa innostustaan myös ympärilleen, paitsi urheilijalle, myös koko ympäröivälle yhteisölle. Innostus on keskeinen ehto sille, että valmentaja kehittyy jatkuvasti ja toisaalta jaksaa päivittäisessä työssä.

Valmentajan pitää olla luotettava, jotta urheilija voi sitoutua yhteiseen tekemiseen. Myös ympäröivän yhteisön on helppo sitoutua tukemaan urheilijaa, kun valmentaja pystyy antamaan takeet jatkuvuudesta ja tehtävän systeemin uskottavuudesta.

Valmentajan pitää osata, mutta sitäkin tärkeämpää on oppia jatkuvasti. Kaikki valmentajat ovat aluksi huonoja, mutta vain ne joilla on vahva aspiraatio oppimiseen ja valmentajana kehittymiseen, voivat tulla huippuvalmentajiksi.