Kategoriat
Valmennusblogi

Suojia, teippejä ja tukia

Kova harjoittelu vaatii lisäsuojia. Tässä muutama tuotevinkki, jotka olen suunnannut maajoukkuetasoisille urheiljoille.

Suojat

Sääriin ja käsivarsiin kannattaa laittaa alle sukkamalliset suojat, joita voi tilata erikseen lähettämällä sähköpostia info@prodobok.fi

Päälle sitten tukevampaa, käsiiin bunkerit https://www.proteceuro.com/catalog/product_info.php?products_id=226&language=en

Ja jalkoihin joko Ikaran kevyemmät tai SMAI:n raskaammat suojat. SMAI:n suojat ovat myös maililla tilattavia info@prodobok.fi, mutta Ikarat saa nettikaupasta https://www.prodobok.fi/tuote/ikara-saari-ja-jalkapoytasuoja/

Käsiin voi laittaa vaikka vapari-, säkki-, tai nyrkkeilyhanskat. Esimerkit Stadiumista, mutta kannattaa kollata esim. XXL:n, Budget Sportin tai Tokmannin valikoimat, viimeisessä mm. kivan pinkkejä Everlasteja. Hanskoissa kannattaa suosia 10 oz. tai kevyempiä rukkasia.

Polviin ja kyynerpäihin on hyvä hakea tukevat suojat, ohuemmat tai paksummat. Esimerkit jälleen Stadiumista, mutta muualtakin saa.

Teipit

Päivittäisteippaukseen kannattaa käyttää halpateippiä. Bilteman teippi on riittävän hyvää päivittäisiin tarpeisiin.

Kilpailuissa ja kannattaa suosia laatua, esimerkiksi Leukotapen perusurheiluteippi on hyvää. Rehvakkaampi vaihtoehto löytyy Rehbandilta. Kannattaa suosia n. 3,5 sentin leveyttä (myös 3,75 tai 3,8 cm), koska se on helppoa käsitellä ja silti siitä saa tukevankin teippauksen.

Alusteippauksiin käy Leukoplast Fixomull tai halvempi pre-wrap teippi joka on siis käytännössä usein ohutta superlonia.

Leireillä mukana kannattaa olla idealsidettä ja tukisidettä sekä tietysti laastareita. Apteekista löytyy, mutta säästävinen katsoo myös Prismojen ja Citymarkettien alelaarit. Lidlin vedenkestävä laastari on säästäväisen urheilijan ystävä, joskaan ei aina saatavilla. Marketeista kannattaa napata mukaan myös pikakylmäpusseja, omalla salilla voi käyttää hernemaissipaprikapusseja, jotka pakkaa muovipussiin, teippaa kiiinni ja laittaa pakastimeen.


Tuet

Tuissa ei kannata säästää. Eli Rehband on hyvä lähtökohta, myös Stadiumista. Jos haluaa vain teippauksen alle kevyet neopreenisuojat, kannattaa katsoa halvempia, ihan markettitavara käy. Jos vaiva on oikeasti merkittävä, tukemisesta pitää aina keskustella osaavan fysioterapeutin kanssa. Matti Kauppinen on paras, joskaan ei edullisin vaihtoehto.

Huolto

Kaikkien suojien paras huolto on tuulettaminen. Jo kuljettaminen kannattaa suorittaa verkkokasissa. Säästäväinen tekee pieniä kangaspusseja, joihin laittaa laittaa silikonikissanhiekkaa, nämä imevät kosteutta varusteista. Tarjolla on myös esimerkiksi hajunpoistajapusseja ja suihkeita. Ne eivät kuitenkaan korvaa kuivaamista ja tuulettamista.

 

 

 

Kategoriat
Valmennusblogi

Leikkikenttä eli liikuntatilan suunnittelusta

Liikuntatilan suunnittelua rajaavat monet seikat. Keskeisimpiä ovat lajin vaatimukset, rakennuksen mitat ja tekniset ratkaisut sekä viranomaisten vaatimukset. Totta kai myös tilan toteuttamiseen käytettävissä olevat resurssit määrittelevät toteutusta. Helposti suunnittelu lähtee näiden seikkojen pohjalta kehittymään liian yksipuolisesti. Koska resurssit ovat rakennus- ja käyttövaiheessa rajalliset, tilankäyttöä pyritään optimoimaan loppuun asti.

Liikuntatila?

Liikuntatila on erityisesti liikunnalle varattu (sisä-)tila. Liikunta on ihmisten yksin tai joukossa harrastamaa itsetarkoituksellista kehollisesti painottunutta toimintaa. Usein liikuntatilassa harrastetaan liikuntalajia, jossa liikunnan tavoitteita ja sääntöjä on rajattu. Kyse on leikeistä, joissa on keskeistä kehollinen ulottuvuus ja kehon käyttämien tekemisen välineenä. Liikuntatila on siis leikkipaikka. Leikissä keskeisiä asioita ovat mm. leikin sääntöjen sisällä tapahtuva luovuus ja oivaltaminen. Onkin kiinnostava pohtia, miten tila voi edistää esimerkiksi juuri luovuutta ja oivallusta.

Luovuus

Luovuus on jonkin kehikon sisällä tapahtuvaa ajatusten tai asioiden yhdistelemistä uuden luomiseksi. Tässä asettuvat paikalleen siis vapaa tekeminen ja sitä rajaavat seikat. Liikuntatilassa – leikin paikassa – kehikkona ovat leikin säännöt ja itse tila. Jos tila on loppuun asti optimoitu ilman vapaan toiminnan sallivaa ulottuvuutta, yksi leikin ilon lähteistä kuivuu.

Oivallus

Oivallus on luovuuteen liittyvä hetki, jolloin asiat yhdistyvät mielekkääksi koetuksi kokonaisuudeksi. Tähän voi liittyä taito ja sen oppiminen sekä erilaisten tietojen ja taitojen yhdistely. Oivalluksen tulos on kokonainen ajatus. Oivalluksen hyödyntäminen voi antaa uuden kyvyn.Kokeileminen, epäonnistuminen, hiominen ja onnistuminen ovat kehollisen luovuuden ja oivaltamisen keskeisiä välineitä. Tarvitaan innostusta ja toisaalta aikaa sekä tilaa tehdä. Voiko tila tuottaa innostusta ja mahdollistaako se tarpeeksi? Rajaako riittävästi vai liikaa? Entä miten tila voi innostaa ja toisaalta suunnata innostusta?

Usein oivallukset syntyvät yhteisön työn tuloksena. Yhteisöt voivat tässä olla jatkuvassa liikkeessä olevia vapaamuotoisia kohtaamisia. Tarjoaako tila sopivia tilaisuuksia ihmisten kohtaamisille ja yhteisöjen muodostumiselle?

Pelkkä joutotila ei kannusta mihinkään, jollei nyt joutilaisuuteen. Tarvitaan inspiraatiota tuottavia asioita, jotta leikki alkaa ja tuottaa jotain. Näitä voivat olla välineet, tilaan rakennetut haasteet tai tekemisen mahdollistavat rakenteet.

Turvallisuuden tunne vapauttaa epäonnistumaan

Luovuuden tärkeä aspekti on turvallisuus. Jotta luovuus voi vapautua, pitää olla mahdollisuus tehdä virheitä ja vääriä johtopäätöksiä. Tilan osalta tämä voi tarkoittaa ihan fyysistä turvallisuutta tai turvallista ilmapiiriä, joka sallii epäonnistumiset ja virheet. Tilasuunnittelussa tämä tarkoittaa paitsi turvallisia rakenteita, esimerkiksi näköesteitä ja rauhallisia tiloja, joiden turvin voi testata uutta.

Tilan väri- ja valosuunnittelun pitäisi luoda sopiva tunnelma ja häiriötekijöitä olisi syytä karsia.

Ohjattu liikunta antaa välineitä luovuuteen

Ohjattu liikunta on helppo nähdä vastakkaisena luovalle ja vapaalle liikunnalle. Kuitenkin ohjattu liikunta voi antaa lisää niitä palikoita, joista rakennetaan uutta. Lisäksi sen avulla voidaan raamittaa toiminnan kenttää tehokkaasti ja opettaa yhteinen kieli, jonka puitteissa luovuutta toteutetaan.

Ohjatuissa harjoituksissa ei ole tarkoitus opettaa vain taitoja, vaan siirtää kokonainen tekemisen kulttuuri. Olisikin tärkeää, että opetuksessa otettaisiin huomioon omaehtoisen tekemisen vaatimukset ja sen vaatimat tiedot ja taidot. Lisäksi ryhmäharjoittelun keskeinen tavoite on innostaa omaehtoiseen oppimiseen ja harjoitteluun. Tässä toimiva tila voi olla tukena, kun siirtymä ohjatusta omatoimiseen on olosuhteiden puolesta helppoa.

Paluu urheilukentälle – ja vuosikymmenten taa

Urheilukenttä on suomalaisen urheilumenestyksen El Dorado, myyttinen kultainen kaupunki. Kun sitä tarkastelee edellä olevan pohdinnan valossa, huomaa väkisinkin, miten se on oiva paikka liikunnalliseen toimintaan ja sen kehittymiseen urheiluksi asti. Urheilukenttä on vapaa ja kaikille avoin tila, johon rakennettu valmiiksi mahdollisuudet juoksussa, heitoissa ja hypyissä kilvoitteluun. Lisäksi iso avoin tila keskellä mahdollistaa palloilut ja vaikkapa hippaleikit.

Tila on hyvin joustava. Juoksu voi harjoitella paitsi radalla, myös nurmella ja esim. hyppyjä jopa katsomossa. Useat ihmiset tai ryhmät voivat harjoitella tai vain oleskella joutilaina kentän alueella. Joutilaisuus muuttuu helposti tekemiseksi muiden innostaessa tai se muovautua muiden kannustamiseksi. Oman kentän sankarius luo yhden kannusteen pyrkiä parempiin tuloksiin ja voittoihin.

Toki urheilukenttä vaatii hoitoa, mutta varsinaisiin resurssiongelmiin törmätään, kun viedään urheilukenttä sisätiloihin. Joko kustannukset ovat valtavat tai toiminnot pitää hajottaa erillisiin tiloihin. Tässä tulee haaste ja iso kysymys. Miten saada riittävästi tuottoa liikuntatilasta säilyttäen samalla mahdollistava ympäristö? Entä miten yhdistää paremmin ohjattu liikunta ja vapaa tekeminen.

Keilahalli – modernia palvelua liiketoimintana

Kuljettaessa kohti tätä aikaa, urheilukentän taakse jättäen poikkeamme keilahallissa. Sen ympäristöä määrittävät kaupallisesti tuotetut palvelu, yhdessä viihtyminen ja helppous. Keilahalli ei paljon enää eroakaan esimerkiksi kahvilasta tai baarista, jonne kokoonnutaan olemaan yhdessä. Keilahallin tapauksessa vain kokoontuminen tapahtuu liikunnallisen tekemisen parissa. Keilailu on taitolaji, joka ei vaadi kovia fyysisiä ominaisuuksia, nopeutta, voimaa ja kestävyyttä. Hallille on helppo tulla julkisilla tai yksityisillä kulkineilla, se sijaitsee vilkkaalla paikalla liikenteen risteyskohdan lähistöllä, kun urheilukenttä huokailee tyhjyyttään kaupungin laidalla.

Osapalvelut ostetaan yksittäin. Kuluttaminen on viihtymistä ja toisin päin. Tilana keilahalli on melko kompakti ja panostamalla lisäpalveluihin sijoitettu pääoma voidaan saada tuottamaan jopa melko hyvin.

Digitaalinen aika

Vaikka digitaalisessa maailmassa ei fyysisesti urheillakaan, on leikki koko pelikulttuurin ytimessä. Sen voi sanoa olevan jopa digitaalisen kulttuurin ytimessä, esimerkiksi trollaamisen voi nähdä eräänlaisena leikkinä.

Kaikkea tekemistä leimaa helppous. Vaikka peli sinänsä olisikin vaikea, sen hankkiminen on tehty mahdollisimman yksinkertaiseksi. Rahaa liikkuu, joskaan ei aina ole aivan selvää mistä mihin. Erilaiset jaksopohjaiset tilauspalvelut, lisäpalveluiden ostaminen ilmaisiin alustoihin ja mainosrahoitteisuus lienevät yleisempiä ansaintakeinoja. Raha ja sen tekeminen on kuitenkin ilmiselvästi tärkeää, koska ne ovat aina keskusteluiden keskiössä. Siinä missä urheilukentistä puhutaan sijoituksina hyvinvointiin ja liikunnan tuomista hyödyistä, digitaalisista ympäristöistä keskusteltaessa ansaintalogiikoita ei ohiteta.

Digitaalisissa ympäristöissä usein pyritään luomaan vapauden illuusio, vaikka tekemisen raamit olisivatkin hyvinkin tiukalla.

Kiinnostava suunta liikuntatilan kannalta on digitaalisen ja reaalimaailman rajapintaa liudentavat ratkaisut, kuten esimerkiksi fyysistä ponnistusta vaativat pelit tai digitaalisilla tai virtuaalitodellisuuden elementeillä lisätty harjoittelu.

Mitä taekwondosali voi olla

Taekwondosali voi olla passiivinen laatikko, jossa on taekwondomatto. Tai se voi olla innostava ympäristö toimia ja viihtyä. Tilan aiheuttama taloudellinen rasitus ja sen viihtyisyys ja innostavuus eivät saisi suunnitteluvaiheessa olla pelkästään vastakkain aseteltuna. Kun tila ruokkii innostusta se luo edellytykset taloudellisesti kestävään toimintaan.

Mitä sitten tarvitaan konkreettisesti, jotta luovuutta ja innostavuutta ruokitaan:

  • Sopivia turvallisia tiloja kohtaamisiin ja omaehtoiseen yhdessä tai yksin tekemiseen, käytännössä tämä vaatii tilojen suurta muunneltavuutta, jotta ei ole ristiriidassa salin muiden tavoitteiden kanssa.
  • Innostavia välineitä ja tekemistä yhdessä ja yksin.
  • Mahdollisesti innovaatioita digitaalisuuden rajapinnalle.
  • Ohjatun harjoittelun sisältöjen tulee tukea ja antaa välineitä omaehtoiseen tekemiseen ja toisin päin.
  • Turvallisia tiloja yrittää asioita, joita ei vielä osaa.
  • Soppia joissa voi olla rauhassa, avointa tilaa jossa toimia joukolla.
  • Välineiden mielekäs sijoittelu ja helppo käytettävyys, saatavuus sekä käytettävyys harjoittelussa.

Lista ei taida paljon erota leikkikentän suunnittelukriteereistä.

 

Kategoriat
Valmennusblogi

Einstürzende Neubauten

Olen aina halunnut käyttää 80-luvulla perustetun saksalaisyhtyeen nimeä kirjoituksen otsikossa. Nyt sille tuli sopiva hetki, sillä nimi tarkoittaa romahtavia uudisrakennuksia.

Julkiseen keskusteluun on noussut kovaa kritiikkiä olympialaisia ja koko olympialiikettä kohtaan. Samalla kotimaassa Veikkaus ja sen tulojen perustalle rakennettu järjestelmä on ajautumassa lopulliseen umpikujaan.

Sekä Sami Itani, että Annika Mutanen ovat ansiokkaasti avanneet olympialaisten ja olympialiikkeen ongelmia Helsingin Sanomissa julkaistuissa kirjoituksissaan.

Sami Itani: Olympialaisten peruminen olisi urheilun suuri mahdollisuus

Annika Mutanen: Unelman pimeä puoli

Kokoomuspoliitikko Kai Mykkänen uskalsi sanoa ääneen, sen minkä kaikki tietävät: ”Olisi jo aika myöntää, ettei tällä keisarilla ole vaatteita, sanoo Kai Mykkänen Veikkauksen asemasta”

Kisojen kuluessa julkisuuteen nousivat myös urheilun ja erityisesti olympialaisten muut ongelmat. Esimerkiksi epädemokraattinen ja osin syvästi korruptoitunut hallinto, urheilijoiden hyvinvoinnista piittaamattomuus, resurssien järjetön tuhlaaminen ja julmien diktatuurien maineen kiillotus ovat asettaneet koko huippu-urheilun kysymysten alaiseksi.

Keskustelu heijastelee yhteiskunnan liikettä, jonka mukana urheilun – tai moneen muukaan elämänalan – rakenteet eivät ole ollenkaan pysyneet. Vääjäämättömät muutokset sekä urheilun yhteiskunnallisessa asemassa, sekä sen johtamiselle asetetuissa vaatimuksissa ja rahoituksessa ovat herättäneet kuitenkin varsin vähän huomiota lajiväen keskuudessa. Olisiko niin, että laitetaan silmät kiinni ja toivotaan että maailman myrskyt eivät koske lintukotoa?

Muutoksen ajurit

Muutoksen takana vaikuttaa ainakin kaksi selkeää megatrendiä:

  1. Uusien vaikuttamiskeinojen vaikutukset (Increasing influence of new governing systems)
  2. Kiihtyvä teknologinen kehitys ja hyperverkottuneisuus (Accelerating technological change and hyperconnectivity)

Uudet tavat vaikuttaa luovat haasteen vanhoille rakenteille. Kun ihmiset ovat yhä verkottuneempia ja koulutetumpia, heidän vaatimuksensa osallistumisen mahdollisuuksista kasvavat. Nämä vaatimukset eivät kanavoidu perinteisiin rakenteisiin, vaan syntyy uusia monikerroksisia ja osin epäformaaleja rakenteita, jotka muuttuvat tarpeen mukaan. Eri intressiryhmät vaativat saada – ja saavat – äänensä kuluviin. Kun tämän myötä vaatimukset oikeudenmukaisuudesta kasvavat, ovat jäykät ja epärelevanteiksi koetut rakenteet tuomittu muuttumaan tai häviämään.

Kiihtyvä teknologinen kehitys ja ihmisten verkottuneisuus luovat uusia toimintamahdollisuuksia ja uudet ideat leviävät yhä tehokkaammin. Näin muutoksen nopeus kasvaa ja paikallaan polkevat systeemit ovat tuomittuja jäämään jälkeen. Toiminnan tehokkuusvaatimukset kasvavat. Resursseja ei ole varaa tuhlata ja toimijoiden pitää jatkuvasti fokusoida toimintaansa. Myös väestörakenteen muutos vaikuttaa siten, että talentista on huutava pula, eikä osaamista ja sitoutumista ole varaa hukata.

Muutu tai häviä

Vallitsevassa todellisuudessa muutokset ovat välttämättömiä. Jokaisen urheilujärjestön ja -yhteisön on lunastettava olemassaolon oikeutuksensa uudessa tilanteessa. Itse asiassa se on jatkossa lunastettava teko teolta ja päätös päätökseltä. Kun rahaa ei enää lapata kuin paskaa talikolla ja rakenteisiin kohdistuu eettisen kestävyyden ja vaikuttamisen mahdollisuuksien vaatimuksia, ei entinen peli enää vetele.

Jos jotain olen oppinut parikymmenvuotisella seikkailullani mainosmaailmassa, niin sen, että paraskaan mainos ei pelasta myyntiä, jos tuote on huono. Urheilujärjestöille ja -yhteisöille tämä asettaa kiperän haasteen. Kun olemassaolo olemassaolon vuoksi ei ole enää mahdollista ja raha ei kasva puissa, tulee monelle hätä.

Nyt ei kannata enää miettiä muuttuvatko urheilun rakenteet merkittävästi, vaan missä positiossa on itse muutoksien jälkeen. Muutokseen valmistautuminen on aina ahdistavaa ja muutokset kovasti työläitä. Mutta toisaalta muutos on aina suuri mahdollisuus niille, joilla on kykyä sopeutua ja kykyä hyötyä muuttuneesta tilanteesta.

Ratkaisuja

Keskeinen oivallus, joka jokaisen urheilun saralla päättävässä asemassa olevan tulisi saavuttaa on se, että toimintaa ei tehdä rakenteiden takia, vaan keskiössä ovat urheilun toimijat. Tietysti ensisijaisesti urheilijat mutta myös urheilijoiden lähipiiri, valmentajat, toimitsijat, fanit, taloudelliset sidosryhmät sekä urheilun ympärillä tapahtuva yritystoiminta vaativat kaikki äänensä ja tilansa toiminnassa.

Toiminnan tulee olla fokusoitua. Toiminnalla tulee olla tavoite ja suunnitelma sen saavuttamiseksi, vieläpä ymmärrettävään muotoon kirjattuna. Toiminnan keskeiset arvot pitää myös löytää ja tietysti kirjata. Tavoitteen, suunnitelmien ja arvojen tulee olla sellaisia, että osalliset voivat ja haluavat sitoutua niihin. Ne pitää muotoilla selkeästi ja ymmärrettävästi. Vaikka kirjauksien tulee olla tiiviitä, suorastaan iskulauseenomaisia, on tärkeää, että niiden tueksi tuotetaan riittävästi taustamateriaalia ja keskustelua, joilla syvennetään kirjauksia. Toiminnan ydin on oltava kaikille osallisille ymmärrettävä, jotta siihen voidaan sitoutua.

Jos osalliset eivät halua tai voi sitoutua tehtyihin linjauksiin, osallistujat varmasti löytävät muita keinoja tai konteksteja toimia. Tämä pitää myös hyväksyä. Mikään toiminta ei voi miellyttää kaikkia ja koska valintoja on tehtävä toimintaa määriteltäessä, joidenkin ihmisten näkemykset eroavat varmasti valituista linjauksista. Toisaalta, jos valintoja ei uskalleta tai osata tehdä, toiminnan luonne jää epämääräiseksi, eikä kukaan voi sitoutua siihen kunnolla.

Tavoitteita, suunnitelmia ja arvoja tulee haastaa ja keskusteluttaa jatkuvasti eri toiminnan tasoilla ja niistä pitää käydä koko ajan aitoa dialogia osallisten kanssa. Keskustelun tulee olla kaksisuuntaista ja omista näkemyksistä on osattava joustaa, jos keskustelussa nousee esiin vahvoja argumentteja. Tällä tavalla voidaan löytää uusia ajatuksia ja toisaalta viedä eteenpäin jo tehtyä pohdintaa.

Koko toiminnan kaikilla sen tasoilla tulee pyrkiä toteuttamaan toiminnan tarkoitusta eettisesti. Kaiken strategiasta siivouksen toteutumiseen pitää olla arvioitavissa tästä näkökulmasta. Toiminnan pitää olla läpinäkyvää, jotta tarkastelua voidaan tehdä kaikkien osallisten ja myös ulkopuolisten toimesta.

Toiminnan rahoituksen muuttuessa jonkun toisen tahon annosteleman hyvän jakelemisesta oman toiminnan kautta tulevan rahoituksen varassa olemiseen ja tulosten mittaamisen tapahtuessa myös selkein taloudellisin mittarein on myös huomattava muutos. Kun jokaisella tehdyllä päätöksellä on mitattava – suurempi tai pienempi – vaikutuksensa toiminnan resursseihin, joudutan johtamista miettimään ihan uudella tavalla. Vaatii sietokykyä ja selkärankaa keskittyä ydintehtäviin resurssien riittävyydestä huolehtien.

Muutosta ei saa pelätä, vaan se pitää hyväksyä vallitsevana ja luontevana tilana, jossa on niin uhkia kuin mahdollisuuksiakin. Vaaditaan joustavuutta ja reagointikykyä sekä toisaalta kykyä nähdä muutosten yli sekä rakentaa pidempiä kaaria ohi lyhytaikaisten turbulenssien.

Siirtyminen linjaorganisaatiosta ja komentotaloudesta eettisesti korkeatasoiseen toimintaan pyrkivään arvojohdettuun matalaan organisaatioon, jossa keskustelu ja osalliset ovat voimavara eivätkä hallintoalamaisia, on monelle varmasti vaikea. Todellinen taloudellinen vastuu vielä lisää tuskaa. Tittelit tuovat prestiisiä ja valetut rakenteet luovat turvallisuutta. Mutta kun maa vavahtelee lujasti, kannattaa mieluummin asua puusta rakennetussa kylässä, kuin betonisessa kolossissa. Kun betoni järistyksessä murtuu, mahtipontisimmatkin rakenteet romahtavat.

Kategoriat
Valmennusblogi

Olympiaennakko

Tokion kisoissa nähdään kaksi isompaa uutuutta, kun ”4D”-videoreplay otetaan käyttöön ja urheilijoiden asut uudistuvat. Etenkin kisa-asujen kanssa puljaaminen on ollut varsin kovan kritiikin kohteena.

Urheilullisesti kisoista voi odottaa paljon ja useissa sarjoissa nähdään todella kiinnostavia ratkaisukamppailuja. Tätä kirjoittaessa kaaviot eivät olleet vielä julkisia, joten aika hataralla pohjalla veikkaillaan. Vedonlyöntiä voi harrastaa eri tahoilla, tähän artikkeliin on otettu kertoimia William Hilliltä ja Betfairilta 17.7.2021

 

Naiset -49kg

Sarjassa on tilastojen valossa kolme ennakkosuosikkia, Kiinan Wu Jingyu, Thaimaan Panipak Wongpattanakit ja Espanjan Adriana Cerezo. Näistä WH tajoaa Cerezolle selkeää ylikerrointa (26/1) vaikka oikeastaan kyse on siitä, ovatko aiemmin mainitut tai esimerkiksi Serbian Bogdanovic löytäneet keinoja estää 19-vuotiaan Espanjalaisen vääjäämättömältä vaikuttava voittokulku. Taekwondodataan rekisteröidyissä otteluissa Cerezon voittoprosentti on huikea 90,77 % ja hän ei ole hävinnyt kuin yhden merkittävän ottelun vuosina 2020 ja 2021 (Presidents Cupin semifinaali Bogdanovicia vastaan, jonka kuittasi EM-kisoissa).

Kanadan Yvette Yong on muuten mielenkiintoinen ottelija, joskaan ei ihan mitalisuosikki. Katsokaa mikä liike!

Veikkaus:

1. ESP
2. THA
3. CHN&SRB
Musta hevonen: TUR ja Todella rohkeille CAN

Naiset -57kg

Sarjassa on yksi ylitse muiden, jälleen kerran, Jade Jones. Kisassa nähdään upeita ottelijoita, mm. Kanadan Skylar Park, USA:n nuori Anastacija Zolotic, Turkin Hatice Kübra İlgün ja Venäjän Tatiana Kudashova. Kovin haastaja Jonesille lienee kuitenkin Korean Lee Ah-Reum. Puolan Adamkiewicz osoitti kovaa virettä karsinnoissa ja on 51 kertoimella houkutteleva kohde. Tai mitä tekee nuori kreikkalainen. Ihmeitä tapahtuu!

Veikkaus:

1. GBR
2. KOR
3. TUR&RUS
Mustat hevoset: USA&POL

Naiset -67kg

Turkin Nur Tatarin leiristä on kantautunut monenlaisia huhuja mm. henkilökohtaisen elämän haasteista. Muutenkin ottelukunto on vaihdellut ja EM-kisoissakin tuli takkiin Ison-Britanninan Lauren Williamsilta. Kisojen yksi taitavimmista ottelijoista nähdään kun USA:n Paige McPherson astelee matolle. Norsunluurannikkoa edustava Ruth Gbabin kunto on arvoitus. Kroatian Matea Jelic taas on varmasti kunnossa, mutta kestääkö kantti? Sarjassa ei ole varmaa voittajaa ja isoillakin kertoimilla voidaan tulla ainakin mitaleille. WH tarjoilee Ranskalle ja Jordanialle parinkympin houkuttelevia kertoimia.

Veikkaus:

1. TUR
2. GBR
3. CIV&CRO
Mustat hevoset: FRA&JOR

Naiset +67kg

Britti vie ja muut vikisee. Naisten raskaan sarjan taso on kohonnut huimasti vuosien myötä, mutta edelleen sarja on yllätyksellinen.

Veikkaus:

1. GBR
2. KOR
3. CHN/SRB/MEX/POL/TUR tai joku muu

Miehet -58kg

Nyt on vaikeaa. Itse nostaisin Korean Jang Junin haastajiksi Italian, Unkarin ja Iranin sekä Venäjän edustajat. Takaan ja alleviivaan, että Artamonov on kunnossa, mutta riittääkö se voittoon. Toivottavasti, sillä syksyllä (tai ehkä myöhemmin, million nyt tilanne suo) olisi mukava isännöidä olympiavoittajan leiriä! Espanjastakin tulee varmasti kova haastaja, mutta valintasekoilu lienee vaikuttanut valmistautumiseen.

Veikkaus:

1. RUS
2. KOR
3. ITA/IRI
Musta hevonen: HUN

Miehet -68kg

Korea on ehdoton suosikki, Iran kovin haastaja. Eurooppalaiset lasit päässä kannattaa poimia ainakin Belgian, Espanjan ja Turkin edustajat. Britannian Bradley Sinden on kova luu ja on varmasti sitä näissäkin kisoissa. Valinta Kiinan ja Taipein edustajan välillä on tiukka, mutta itse pidän enemmän Huangin tyylistä, joten nostetaan hänet veikkauksessa korkeammalle.

Veikkaus:

1. KOR
2. IRI
3. GBR&TPE
Musta hevonen: ESP

Miehet -80kg

Khramtsov on suosikki, muut haastavat. Italian Alessiolla on selkeä ylikerroin samoin kuin yhtä turhan pitkällä Dominikaanisen Moises Hernandesillakin. Azerbaizanin Beigiin en jaksa uskoa mutta Norsunluurannikon Cheick Sallah Cisse lienee vedossa.

Veikkaus:

1. RUS
2. CIV
3. ITA&DOM
Musta hevonen: CRO (kerroin 41!)  

Miehet +80kg

Hevarit rymistelevät jälleen kerran huikealla kattauksella. Karjalan oma poika Vladislav Larin vienee sarjan ja tällä kertaa Korea kakkoseksi. Vaikka oikeastihan tämä menee niin, että Korea voittaa. Cholle ja Alballe himmeämmät mitalit. Larin nähtäneen Suomessakin tulevina vuosina ja Cho on salillamme käynytkin treenailemassa. Alba taas on kuubalaisena hyvinkin tuttu ainakin seuraamme Presidents Cupissa edustaneille. Mustana hevosena tarjoillaan Saksan Bachmannia, katsotaan millainen overdrive löytyy, you ain’t seen nothing yet!

Veikkaus:

1. RUS
2. KOR
3. GBR&CUB
Musta hevonen: GER

Aiemmat veikkaukset ovat menneet vaihtelevasti. Yllätyksiä on tullut joka kisassa ja nyt niille on otollinen aika. Osa urheilijoista on kilpaillut varsin säästeliäästi ja kunto on täysi arvoitus. Uutta Mersua ei kannata tilailla, ainakaan näiden vinkkien osumaodotusten pohjalta. Omat vähät rahani laitan kiinni Cerezoon, kerroin on liian hyvä ja niin on Adrianakin.

 

 

Kategoriat
Valmennusblogi

Huippu-urheilu ja urheiluseura

Urheilun eetos tiivistyy nähdäkseni hyvin olympialaisten tunnuslauseessa “Citius, Altius, Fortius”. Se on jatkuvaa parempaan suoritukseen pyrkimistä. Yleiset inhimilliset arvot, lait ja säännöt rajaavat kuitenkin parhaaseen suoritukseen pyrkimisen keinoja ja samalla määrittelevät kehikon toiminnalle.

Aina parempaan pyrkimisen ja kehikoiden luomien rajoitusten ristipaineesta kumpuaa myös huippu-urheilulle tyypillinen innovatiivisuus. Kun säännöillä ohjataan suorituksia, urheilijat pyrkivät tekemään kaiken sääntöjen puitteissa menestysmahdollisuudet optimoidakseen. IAAF:n sääntönikkarit juoksevat kilpaa tossuvalmistajien kanssa, WT vaihtaa sääntöjä kuin paitaa ja sallittujen harjoitusmenetelmien suhteen tehdään jatkuvaa rajanvetoa mm. urheilulääketieteen alalla.

Pitämättä pitkiä palavereja, koostamatta komiteoita ja kirjoittamatta hienostuneita ohjelmia, on aika helppo nähdä, mitä urheilun eetos voi tarkoittaa seuratoiminnassa, joskin tämä vaikuttaa palaverien, komiteoiden ja ohjelmien määrästä päätellen kovin vaikealta asialta. Ymmärrykseni mukaan urheiluseuran pitää pyrkiä kaikilla tasoilla parempaan suoritukseen yleisinhimilliset arvot, lait sekä sovitut säännöt ohjenuorinaan.

Voisi kuvitella, että tässäpä helppo ja selkeä resepti urheiluseuralle. Mutta konsepti voi olla toimiva vasta, kun kaikki toimijat ymmärtävät toiminnan luonteen ja sitoutuvat yhteiseen ponnistukseen. Ja nyt ollaankin jo vaikeampien asioiden äärellä. Jatkuva parempaan pyrkiminen vaatii selkeää kuvaa itsestä ja omasta potentiaalista. Lisäksi kehittyminen vaatii jatkuvaa kriittistä itsearviointia ja rehellistä toiminnan perkaamista. Vaatimukset koskevat kaikkia tasoja yksilöstä organisaation osiin ja lopulta koko organisaatioon.

Urheilun ja huippu-urheilun erottaa toiminnan laadun tasolla keskeisesti korkean vaatimustason ulottaminen kaikkeen tekemiseen. Myös yksityiskohdissa pyritään maksimoimaan menestykselle suotuisia olosuhteita ja sivuseikoiltakin tuntuvat asiat perataan läpi hyödyn löytämiseksi. Hyvän ja huonon huippu-urheilun taas erottaa tärkeimpien asioiden löytäminen ja niihin keskittyminen. Pikkuasiatkin täytyy siis miettiä läpi, mutta pitää keskittyä keskeisiin tekijöihin. Niin huippu-urheilijan kuin seuratoiminnankin menestyksen kannalta tämä on tärkein asia. Helposti pyrittäessä parempaan, eksytään sivuseikkojen hetteikköön ja tuloksena on taas palavereja, komiteoita ja ohjelmia, eikä laadukasta ydintoimintaan keskittymistä.

Puhtaasti pelkästä menestyksen tavoittelusta lähtevät arvot ilman rajauksia johtaisivat nopeasti epäeettisiin ratkaisuihin. On tärkeää ymmärtää, ettei urheiluseura – kuten ei huippu-urheilijakaan – elä tyhjiössä erossa yhteiskunnasta. Vaikka ratkaisut voivat olla ulkopuolisen näkökulmasta jyrkkiä, niiden pitää silti kestää tiukka eettinen tarkastelu.

Myös aiemmin mainittua innovatiivisuutta tarvitaan. Samaa toistamalla ei oteta kehitysloikkia vaan taaperretaan ikuista suojuoksua ja hukataan sauvatkin hetteeseen.

Kun valitaan panostuksen painopisteitä, ratkotaan ongelmatilanteita tai vaikkapa kehitetään toimintatapoja, huomataan, ettei “Citius, Altius, Fortius”, lait tai YK:n ihmisoikeuksien julistus anna suoria toimintaohjeita käytäntöön. Kuten kaikki arvopohjainen johtaminen, vaaditaan paljon ajatustyötä ja keskustelua oikeiden ratkaisujen löytämiseksi. Virheitäkin tulee, mutta pyrkimys kohti parempaa vaatii niiden korjaamista.

Huippu-urheilussa mitataan tulosta jatkuvasti. Kyse on ikuisesti jatkuvasta prosessista, jossa ei ole kuin pieniä hengähdystaukoja. Vaikka menestystä tulisikin, aina kulman takana odottavat uudet haasteet. Organisaation kannalta tässä on hyvää se, että laiskistumiselle ja liialle itsetyytyväisyydelle ei ole sijaa.

Urheilun johto- ja valmennustehtävissä toimiville huippu-urheilu antaa paitsi tarkoitusta, myös haastaa pyrkimään parhaaseensa. Jos urheilijat tekevät parhaansa, miksi muilta urheilun toimijoilta voisi tai voi vaatia vähemmän?


Taekwondourheilijoiden missio on:

Kasvattaa eettisesti kestävällä tavalla kansainvälisen tason huippu-urheilijoita ja urheilullista elämäntapaa toteuttavia ihmisiä sekä parantaa taekwondon tunnettavuutta ja asemaa lajina Suomessa.

Kategoriat
Valmennusblogi

Vanhaa ja uutta

Keskustelin päivänä muutamana tutun valmentajan kanssa ja esiin nousi eräs vuoden 2003 MM-kisojen mitalisti. Urheilija johon viittasin ei soittanut kelloja ja selityskin oli valmiina. Se oli vanhaa taekwondoa, ilman sähköpanssareita ja uusia taktiikoita. Keskustelu jäi vaivaamaan minua.

Vanhaa

Millaista oli ”vanha” taekwondo? Sitä on hyvin vaikea määritellä, sillä samalla pitäisi osoittaa selkeä aikapiste sille, koska uusi alkoi. 1980-luvun taekwondo erosi 1990-luvun taekwondosta, 1990-luvun taekwondo erosi 2000-luvun taekwondosta, 2000-luvun taekwondo erosi 2010-luvun taekwondosta ja 2020-luvun taekwondo tulee eroamaan 2010-luvun ja etenkin 1970-luvun taekwondosta.

Taekwondoa lajina määrittelee muutos. Suurin osa on tekniikoiden, taktiikoiden ja urheilijoiden evoluutiota jota on sääntöjä muuttamalla pyritty ohjaamaan kansainvälisen lajiliiton toimesta. Myös lajin ulkopuolelta tulevat paineet ovat vaikuttaneet taekwondoon. Kehitystahti on kiihtynyt 2010 taitteen molemmin puolin käyttöönottetuun sähköiseen pisteenantoon siirtymisen myötä, minkä voi havaita sääntömuutoksien määrästä.

-70-luku 2 kpl

-80-luku 4 kpl

-90-luku 3 kpl

-00-luku 4 kpl

-10-luku 13 kpl

Kannattaa kuitenkin huomata, että aiemminkin pisin jakso ilman sääntömuutoksia oli vain noin 5 vuotta (1977-1982). Kun MM-kisat käydään 2 vuoden välein, vain muutamat peräkkäiset kisat on käyty täysin samoilla säännöillä edellisten kisojen kanssa.

Urheilullisen tason huima nousu alkoi vuosituhannen alussa, kun taekwondosta tuli virallinen olympialaji. Kilpailijamäärät ja eri maiden panostus ovat kasvaneet merkittävästi eikä kehitykselle näy loppua. Myös lajin aikaisempi aloittamisikä, kilpaileminen jo lapsena sekä aikainen lajivalinta vaikuttavat varmasti.

Urheilun ja valmennuksen yleinen kehitys heijastuu taekwondoon ja urheilijoihin. Maailman huiput ovat täysipäiväisiä ammattilaisia, joilla on tukenaan vahva monialainen asiantuntijajoukko ja he harjoittelevat erinomaisissa olosuhteissa. Yleinen urheiluvalmennus ja lajivalmennus sekä valmennustyötä tekevien osaaminen ovat myös kehittyneet merkittävästi. Ymmärrys lajista, urheiluvalmennuksesta ja niiden suhteesta on ottanut jättiläisharppauksia ympäri maailmaa.

Muutos on siis lajia määrittelevä tekijä. Ilman valmiutta ja kykyä muutoksiin urheilijan ura jää lajissa hyvin lyhyeksi.

Mutta vertailkaa itse:

MIEHET -76 kg OlympiaLAISTEN SEMIfinaali 1988 (näytöslaji)

https://www.youtube.com/watch?v=fbGBICLxRfw

Tässä reilu 6h kooste kisoista, jos oikein kiinnostaa: https://www.youtube.com/watch?v=vIf8_ylp9tQ

Kaaviot: https://en.wikipedia.org/wiki/Taekwondo_at_the_1988_Summer_Olympics

Miehet -80 kg olympialaisissa 2000

https://youtube.com/playlist?list=PL285EBD289B6127FA

Naiset -67 kg ja miehet -80 kg Olympiakisoissa 2016

https://www.olympicchannel.com/en/video/detail/taekwondo-w-67kg-m-80-kg-repechages-finals-rio-2016-replays/

Uutta

Mihin sitten on tultu? WT on julkituonut tavoitteita näyttävämmästä ottelusta, jossa tapahtuu paljon ja tuomarien rooli on pienempi. Tähän suuntaan onkin menty.

Sähköpanssareiden myötä osumavoimavaatimukset ovat keventyneet. Voima on kuitenkin lajissa keskeinen harjoiteltava ominaisuus, etenkin nopeuden kehittämisen takia. Voimaominaisuuksian vaatimuksien pohtiminen hieman vähentyneiden osumavoimien kautta onkin selkeä ajatusvirhe. Suoritusten määrä on noussut ja nopeuskestävyysominaisuuksia vaaditaan yhä enemmän. Nopeus on edelleen keskeinen fyysinen ominaisuus.

Taidon osalta vaatimukset ovat korkeammat, lähinnä siksi, että osumien tulee olla aikaisempaa tarkempia, koska osuma ei rekisteröidy, jos sensori ei kosketa pistealuetta. Lisäksi panssarit vaativat tietynlaista osumaa (osumakulma, suunta jne…). Myös selän kautta suoritettavien tekniikoiden lisäpisteet ovat kasvattaneet taidon merkitystä, joskaan eivät ehkä niin paljon kuin sääntönikkarit olisivat toivoneet.

Uudet säännöt ja pistelaitteet ovat mahdollistaneet uusia tekniikoita, ja tekniikoiden välinen painotus on muuttunut. Lisäksi uudet tekniikat ja taktiikat ovat vaatineet ratkaisuja vastustajilta, jolloin on luotu uusia toimintamalleja ja näin viety lajin kehitystä eteen päin. 

Liikkuvuuden merkitys on myös aiempaa suurempi, mm. koska pääosumasta saa kolme pistettä aiemman yhden sijasta. Lisäksi urheilijoiden kehittyneen taitotason myötä käytettävät vaikeammat tekniikat vaativat enemmän liikkuvuutta. Pääpisteiden kasvanut merkitys heijastuu myös taidollisiin vaatimuksiin, sillä pääosumien tekeminen vaatii myös huomattavan paljon taito-ominaisuuksia.

Etenkin isokokoisten ottelijoiden osalta liiketila on pienentynyt merkittävästi. Liikkeen rooli on kuitenkin edelleen keskeinen, joskin liike on hienojakoisempaa kuin ennen. Liikkeen osalta taito korostuu myös kaatumisten sanktioimisen myötä. Pienempi liikkumatila on myös johtanut osaltaan otteluetäisyyksien lyhenemiseen. 

Merkittävä kehityssuunta on myös ottelun rytmin kiihtyminen. Passiivisuutta on sanktioitu ja ottelussa tapahtuu enemmän. Tilanteet rakennetaan yhä enemmän liikkeen ja tekniikan yhdistelmällä, pelkän liikkeen sijaan.

Pinnan alla

Vaikka päällisin puolin voi näyttää, että ottelu on kovastikin erilaista, ovat muutokset kuitenkin vain rajallisia. Lajin ydin on edelleen sama. Taekwondo on kamppailu-urheilulaji, joka vaatii taito- ja nopeusominaisuuksia.

Taktiikassa on edelleen runsaasti vaihtoehtoja. Urheilijan erilaiset fyysiset ja psyykkiset ominaisuudet, taidot ja vastustaja määrittelevät valitun taktiikan. Urheilijaan kohdistuvat vaatimukset eivät nekään ole perusteiltaan juuri muuttuneet. Keskeistä on omata vahva fysiikka ja kyky toteuttaa vaikeita suorituksia kovan fyysisen ja psyykkisen paineen alla sekä valtavasti taitoa.

Parhaat urheilijat ja valmentajat luovat jatkuvasti uutta taekwondoa. Taustalla vaikuttavat kuitenkin jatkuvasti perustekijät, jotka määrittävät lajia. Vaikka puhe uudesta ja vanhasta taekwondosta ei ole täysin vailla perusteita, se on ainakin osittain mielestäni eräänlaista sumutusta, jolla peitellään lajin perusasioiden puutteellista ymmärrystä.

Kategoriat
Etusivu Valmennusblogi Yleinen

Harjoitusohjelma peruskunnon ja ominaisuuksien harjoitteluun itsenäisesti

Tämä ohjelma on tukenasi omatoimisessa harjoittelussa. Urheilijoiden lähtötasot, painotettavat ominaisuudet ja tavoitteet ovat hyvin vaihtelevia, joten ohjelma on luotu niin, että jokainen pystyy soveltamaan sitä osana harjoitteluaan. Esimerkiksi. nuoremmat urheilijat saattavat tehdä viikossa 4 omatoimista harjoitusta siinä missä juniori- ja aikuisikäiset voivat helposti tehdä yli kymmenen. Tärkeintä on, että urheilijat pitävät harjoittelurutiinejaan yllä ja kehittävät niitä ominaisuuksia, joita ei tavallisesti keretä niin paljoa harjoittelemaan.

Valmentajasi auttavat sinua mielellään oman harjoittelurutiinin löytämisessä. Kysele lisätietoja ensisijaisesti Paulilta. Arvokisoihin valmistautuville urheilijoille annetaan erillisiä ohjeistuksia tapauskohtaisesti.

Mitä ominaisuuksia harjoitellaan?

  • Lajitekniikka ja lajitaidot
  • Kestävyysharjoittelu
  • Nopeusharjoittelu ja loikkaharjoittelu
  • Voimaharjoittelu
  • Liikkuvuus ja venyttely

Kuinka paljon tulisi harjoitella?

Tarkkoja määriä ei voi yleisessä ohjelmassa määritellä. Tavoitteellisesti KV-tasolla kilpailevien urheilijoiden viitteelliset harjoitusmäärät normaalioloissa:

  • Pre-kadetti: 2-5 h viikossa / 2-4 krt. viikossa
  • Kadetti: 4-8 h viikossa / 3-5 krt. viikossa
  • Juniori: 7-15 h viikossa /6-10 krt. viikossa
  • Aikuinen: 8-20 h viikossa / 7-12 krt. viikossa

Etenkin nuoremmat urheilijat tarvitsevat tukea harjoittelunsa toteuttamisessa ja suunnittelussa, joten vanhempien on hyvä olla mukana miettimässä, kuinka monta kertaa viikossa ja mitä harjoitellaan nyt poikkeusoloissa. Aina parempi, jos vanhempi pystyy olemaan tavalla tai toisella treenissä mukana. Oma hikijumppa urheilevan nuoren kanssa tuskin on kenellekään huono ajatus.

Suositus harjoitusmääriin:

  • Lajitekniikka ja lajitaidot – 1-3 kertaa viikossa
  • Kestävyys – 1-4 kertaa viikossa
  • Voimaharjoittelu – 2-4 kertaa viikossa
  • Liikkuvuus ja venyttely 2-5 kertaa viikossa

Kuten todettu, jokainen valitsee itse, kuinka monta harjoitusta tekee, ja millä painotuksilla. Hyvä olisi kuitenkin tehdä harjoituksia tasaisesti jokaisesta osa-alueesta.

Esimerkkiviikko

Esimerkkiviikko on tehty niin, että siinä on riittävä määrä harjoituksia ja intensiteettiä juniori- ja aikuisikäiselle urheilijalle eli tätä nuoremmat voivat karsia osan harjoituksista. Estettä ei kuitenkaan ole sille, etteivätkö nuoremmatkin voisi harjoitella isoa viikkotuntimäärää.

Kuvaukset harjoituksista löydät tästä suunnitelmasta.

Liikkuvuus ja venyttely kuuluvat osaksi jokaista harjoitusta, mutta erikseen mainittuna ne tarkoittavat venyttelylle omistettua treeniä, jossa tavoite on kehittää liikkuvuutta.

Esimerkkiviikko 1

 

Harjoitus 1

Harjoitus 2

Ma

Lajitekniikka ja -taidot

Perinteinen kuntopiiri (voima)

Ti

Pitkäkestoinen juoksuharjoitus

Hitaat pidot ja asennonhallintaharjoitteet (voima)

Ke

Lajitekniikka ja -taidot

Liikkuvuus ja venyttely (kehittävä)

To

Lajitekniikka ja -taidot

Intervalliharjoitus

Pe

AMRAP

Palauttava juoksuharjoitus

La

Kävely tms. palauttava

Liikkuvuus ja venyttely (kehittävä)

Su

Core (voima)

Lajitekniikka ja -taidot TAI liikkuvuus ja venyttely (kehittävä)


Esimerkkiviikko 2

 

Harjoitus 1

Harjoitus 2

Ma

Lajitekniikka ja -taidot – potku- ja jalanhallintaharjoitus

Mäkiharjoitus (kestävyys)

Ti

Korttipakka (voima)

Liikkuvuus ja venyttely (kehittävä)

Ke

Lajitekniikka ja -taidot

Pitkäkestoinen juoksuharjoitus (kestävyys)

To

Tylsää, mutta tehokasta (voima)

Liikkuvuus ja venyttely (kehittävä)

Pe

Lajitekniikka ja -taidot

Pyramidi aikaa vastaan (voima)

La

Kävely tms. palauttava

Liikkuvuus ja venyttely (kehittävä)

Su

Lajitekniikka ja -taidot – potku- ja jalanhallintaharjoitus

Vauhtileikittely metsässä (kestävyys)

Lajitekniikka ja lajitaidot

Tee verkkosivujen virtuaalitreenejä. Harjoitukset on suunniteltu niin, että ne pystyy tekemään kotona pienessäkin tilassa. Harjoitukset on tarkoitettu koko harrastajakunnalle, mutta ovat erinomaista perusharjoittelua myös kilparyhmissä harjoitteleville. Lisää tarpeen mukaan haastetasoa nostamalla potkukorkeutta, tekemällä lisää kierroksia tai painottamalla voimantuottoa ja räjähtävyyttä helpoissa suorituksissa.

Kilparyhmäläisillä on myös lähtökohtaisesti karttunut jo omaakin kokemusta siitä, miten lajitekniikkaa voi harjoitella eri tavoilla, joten treenin voi myös laatia itselleen. On myös kokonaisuuden kannalta oikein hyvä välillä suunnitella itse harjoituksia ja toteuttaa ne sitten. Tällä tavalla asioita joutuu miettimään syvemmin kuin pelkkää ohjeistusta seuraamalla. Suunnittele aina omat harjoituksesi ja toistomäärät ennen tekemistä, sillä suunnittelematta harjoittelu on alkuvaiheessa varsin vaikea toteuttaa tarpeeksi intensiivisesti.

 

Linkki videotreeneihin: https://tu11.fi/taekwondo/virtuaalitunnit/

Salasana: Treenit!

 

Potku- ja jalanhallintaharjoitus

Tämä on erinomainen harjoitus sekä ottelun, että liikesarjojen kilpailijalle ja se on myös helppo maustaa omiin tarpeisiin sopivaksi lisäämällä tai poistamalla haastetasoa. Voit myös tehdä useampia kierroksia, jos harjoitus on liian helppo.

Lähes jokaisen yksittäisen harjoitteen voi tehdä tuen kanssa tai ilman. Tuen kanssa liikkuvuuksien treenaaminen on helpompaa, mutta ilman tukea taas korostuvat tasapaino- ja tukilihasharjoittelu.

  1. Huolellinen lämmittely (hyppynaru, otteluliike, lihaskuntoliikkeet, polvennostot, juoksut, aktiiviset venytykset jne.)
  2. Valitse yksi potkutekniikka / liikesuunta, jota haluat kehittää (etupotku, kiertopotku, takapotku jne.)
  3. Polvennosto potkun lähtöasentoon, ota liike haltuun pysäyttämällä polvennosto niin korkealle kuin saat
    • 10 / puoli, 2 kierrosta
  4. Vie polvi potkun lähtöasentoon ja tee siitä pieni nosto ilman vartalon ylimääräistä liikettä. Älä palauta polvea välissä maahan.
    • 10 / puoli, 2 kierrosta
  5. Ojenna jalka hitaasti suoraksi ja palauta lähtöasentoon. Älä vie jalkaa välissä maahan.
    • 10 / puoli, 2 kierrosta
  6. Ojenna jalka suoraksi valmiiseen potkuasentoon ja pidä asento hallussa
    • 30 s / puoli, 2 kierrosta
  7. Ojenna jalka suoraksi ja ota se haltuun valmiiseen potkuasentoon. Tee tästä asennosta vielä pieni nosto ilman vartalon ylimääräistä liikettä
    • 10 / puoli / 2 kierrosta
  8. Tee kokonainen potkutekniikka, mutta pysäytä potku jalan suoristuessa
    • 10 / puoli / 2 kierrosta

 

Liikesarjaharjoitus

Kokonaisia liikesarjoja on vaikea treenata pienessä tilassa, mutta yksittäisiä osa-alueita ja kohtia voi sen sijaan hioa hyvin. Treeni soveltuu erinomaisesti myös ottelijoille oheistreeniksi.

Muista kiinnittää tarkasti huomiota asentojen ja tekniikoiden puhtauteen sekä selkeisiin pysäytyksiin.

  1. Huolellinen lämmittely (hyppynaru, otteluliike, lihaskuntoliikkeet, polvennostot, juoksut, aktiiviset venytykset jne.)
  2. Valitse yksi liikesarja, jonka käyt läpi alusta loppuun suunta kerrallaan. Idea on se, että teet aina yhden liikesuunnan tai kombinaatioin kiinnittäen koko huomion tiettyyn seikkaan. Tee aina koko liikesarja läpi tällä tyylillä ennen kuin vaihdat huomion kohdetta. Voit tehdä yksittäisen kohdan läpi useammankin kerran. Kiinnitä huomio:
    • Hitaasti tehden kiinnittäen täyden huomion seisontojen ja käsitekniikoiden puhtauteen
    • Koko huomio seisontoihin ja niiden vaihtoihin. Räjähtävät suoritukset, hyvät pysäytykset ja ylimääräiset askeleet pois.
    • Askeleiden ja käsitekniikoiden yhdenaikaisuus
    • Pysäytykset
    • Käsitekniikoiden voimantuotto. Sekä suorittava käsi että tukikäsi
    • Hartioiden ja yläkropan rentous
    • Virtaavuus kombinaatioissa (pohdi myös, miten eri kohdat ja kombinaatiot tulisi tehdä)
  3. Palauttava venyttely ja rullailu

Liikkuvuutta ja potkukorkeutta lisäävä potkuharjoitus

Olipa kilpamuotosi kumpi tahansa potkukorkeuden lisäämisestä ei ole sinulle haittaa. Tämä yksinkertainen harjoitus auttaa potkukorkeuden lisäämisessä.

  1. Huolellinen lämmittely (hyppynaru, otteluliike, lihaskuntoliikkeet, polvennostot, juoksut, aktiiviset venytykset jne.)
  2. Jalanheitot – tee kaikkia 20kpl / jalka. Voi tehdä tuen kanssa
    • Eteenpäin
    • Sivulle
    • Taakse
    • Taakse koukkupotkumaisesti
  3. Etupotku – tee jokaista osasuoritetta 10 kpl / jalka – tavoitteena tehdä jokainen suoritus hieman korkeammalle / pidemmälle kuin edellinen
    • Maassa kyynärpäiden varassa etupotkun liikerata. Pidä tukijalka suorana
    • Maassa selin makuultaan etupotku niin, että molemmat kädet suorittavan jalan polvitaipeessa
    • Takajalan polvennosto niin ylös kuin saa
    • Takajalan etupotku niin korkealle kuin mahdollista
    • Etujalan etupotku niin korkealle kuin mahdollista
    • Kaksi etupotkua ilman palautusta välissä maahan niin korkealle kuin mahdollista
  4. Kiertopotku – tee jokaista osasuoritetta 10 kpl / jalka – tavoitteena tehdä jokainen suoritus hieman korkeammalle / pidemmälle kuin edellinen
    • Maassa makuultaan kylkiasennosta kiertopotkun liikerata
    • Takajalan polvennosto kiertopotkun lähtöasentoon
    • Takajalan kiertopotku niin korkealle kuin mahdollista
    • Etujalan kiertopotku niin korkealle kuin mahdollista
    • Kaksi kiertopotkua niin korkealle kuin mahdollista
  5. Tässä vaiheessa tajuat jo homman kaavan. Valitse vielä kaksi potkua, jotka tees samalla systeemillä läpi.
  6. Loppuvenyttelynä tee kaksi kierrosta splittiä ja spagaatteja molemmin puolin pitäen jokaista venytystä yllä yhden minuutin.

Kestävyys

Peruskestävyys on kaikkien urheilijoiden tukiranka harjoittelussa. Jos se ei ole kunnossa, et jaksa harjoitella ja palautuminen on hitaampaa. Hyvä peruskestävyys myös vahvistaa immuunipuolustusta ja auttaa pysymään terveenä kovempinakin harjoitusjaksoina.

Kestävyyttä harjoitellaan pitkäkestoisella liikunnalla, jossa sykkeet pysyvät tietyllä alueella riippuen siitä, minkälaista harjoitusvaikutusta haetaan. Aerobisessa suorituksessa liikkumiseen haettava energia otetaan pääosin kehon rasvoista ja anaerobisessa pääosin hiilihydraateista. Taekwondourheilija tarvitsee molempia, joten monipuolinen tekeminen on avainasemassa peruskestävyyttä harjoiteltaessa.

 

Teho

Sykealue (osuus maksimi-sykkeestä)

Tuntemukset

Vaikutus

Pääosin hiilihydraatit

Maksimi

90-100%

Tuntuu erittäin raskaalta, voimakas hengästyminen, uupuminen lihakissa

Kehittää maksimisuorituskykyä ja maitohappojen sietoa

Raskas

80-90%

Tuntuu raskaalta, hengästyttää, väsymistä lihaksissa

Lisää maksimisuorituskykyä ja parantaa anaerobista kestävyyttä

Keskiraskas

70-80%

Tuntuu miellyttävältä ja voi jatkaa pidempiä aikoja

Parantaa aerobista kuntoa

Pääsoin rasvat

Kevyt

60-70%

Tuntuu kevyeltä

Parantaa peruskestävyyttä

Erittäin kevyt

50-60%

Tuntuu erittäin kevyeltä

Perusliikunta esim. kävely, nopeuttaa palautumista, vahvistaa immuunijärjestelmää

 

Kestävyyttä voi harjoitella monellakin tavalla, esimerkiksi pitkäkestoinen lajiharjoitus on samalla kestävyysharjoittelua. Jos halutaan keskittyä pelkästään kestävyyden harjoittamiseen ovat esim. juoksu, uinti ja pyöräily tehokkaita harjoitusmuotoja.

Kestävyysharjoittelua kannattaa toteuttaa vaihtelemalla harjoitusten tehoalueita ja toteutustapoja. Tässä ohjelmassa on neljä erityyppistä juoksuharjoitusta, joita voit vaihdella oman fiiliksesi mukaan. Ensimmäiset kaksi voi myös helposti vaihtaa esimerkiksi pyöräilyksi.

  • Pitkäkestoinen juoksuharjoitus
  • Palauttava ja kevyt juoksuharjoitus
  • Intervalliharjoitus
  • Mäkiharjoitus

Pitkäkestoinen juoksuharjoitus

Teho: keskiraskas

Laita lenkkarit jalkaan ja lähde nauttimaan raikkaasta ulkoilmasta! Pitkäkestoisen juoksuharjoituksen tulisi kestää lähemmäs tunnin, joskus jopa pidempään. Aloita harjoitus rennolla tahdilla ja pysähdy noin 10 minuutin kuluttua venyttelemään ja avaamaan paikat. Jatka juoksua aavistuksen intensiivisemmällä tahdilla niin, että jaksat juosta jatkuvasti, mutta ei tunnu täysin mukavaltakaan. Jos et ole juossut paljoa, aloita maltillisella tahdilla. Juokse harjoituksen viimeiset 10 minuuttia taas selvästi rennommalla tahdilla. Venyttele ja rullaa paikat huolella läpi treenin perään.

Palauttava ja kevyt juoksuharjoitus

Teho: kevyt

Palauttava ja kevyt juoksuharjoitus kestää noin. 30 minuuttia eikä tunnu kovin intensiiviseltä. Hyvä nyrkkisääntö vauhdinpitoon on PPP eli ”pitää pystyä puhumaan”. Todennäköisesti useimmille vauhti on enemmän hölkkää kuin juoksua. Muista venyttely ja rullaukset treenin perään.

Intervalliharjoitus

Teho: raskas

Intervalliharjoituksessa päästään jo kunnolla epämukavuusalueille. Aloita juoksu 10 minuutin kevyellä ja tasaisella tahdilla. Venyttele pieni hetki tämän perään ja avaa paikat. Tämän jälkeen alkaa itse intervalliosuus, joka menee kaikessa yksinkertaisuudessaan näin

  1. Juokse minuutti niin kovaa kuin jaksat, mutta kuitenkin niin, että pystyt pitämään vauhdin yllä
  2. Kävele tai hölkkää seuraava minuutti (aloittelevat juoksijat voivat tehdä pidemmän palautumisjakson)
  3. Toista kohdat 1-2 vielä neljä kertaa

Intervalleja tulee siis yhteensä 5 minuuttia. Lopussa juokse vielä 10 minuuttia kevyttä ja palauttavaa tahtia. Muista venyttelyt ja rullaukset treenin perään.

Intervalliharjoitus yleisurheilukentällä

Teho: raskas

Tämä harjoitus kannattaa tehdä yleisurheilukentällä, ellet ole todella hyvä arvioimaan etäisyyksiä.  Kovat vedot tarkoittavat harjoituksessa sitä, että juokset käytännössä niin kovaa, että jaksat pitää vauhdin yllä loppuun saakka. Pyri kuitenkin maksimisuoritukseen.

  1. Aloita harjoitus juoksemalla pari kertaa kentän ympäri rauhallisella tahdilla
  2. Tee muutama avaava venytys
  3. Juokse 100m kova veto
  4. 1 min palautus
  5. Juokse 200m kova veto
  6. 1 min palautus
  7. Juokse 300m kova veto
  8. 1 min palautus
  9. Juokse 400m kova
  10. Toista harjoitus uudestaan. Jos olet vasta aloittanut intervalliharjoitukset, riittää yksikin kierros
  11. Hölkkää vielä kierros ympäri ja ravistele / venyttele lihakset huolella

 

Mäkiharjoitus

Teho: raskas-maksimi

Takamäellä olleet tietävät, mitä tuleman pitää. Etsi tarpeeksi jyrkkä ja pitkä mäki, jonka nousemiseen kuluu vähintään 1 min, mutta saa mennä paljon pidempäänkin. Malminkartanon huippu on erinomainen sijainti tehdä monentyyppisiä mäkitreenejä.

  1. Lämmittele kävelemällä mäki kertaalleen ylös
  2. Venyttele ja avaa paikat
  3. Palaa alas ja valmistaudu henkisesti
  4. Juokse tai kävele mäki ylös niin kovaa kuin pääset. Pyri pitämään tahti tasaisena.
  5. Hengähdä ylhäällä. Jos ei tuntunut vielä missään, niin lisää tehoja seuraavalla kierroksella.
  6. Kävele rauhassa alas ja pidä huoli, että palautumisjakso kestää vähintään 5 minuuttia edellisen juoksun lopusta
  7. Toista mäkijuoksu niin, että suorituksia tulee 5-10 kpl. Lisää toistoja sitä mukaan, kun kehityt
  8. Huolellinen tankkaus, venyttely ja rullaus treenin perään

Hullu mäkiharjoitus

Teho: raskas-maksimi

Etsi jostain mäki tai portaat, joiden nouseminen kestää sinulla noin 1-2 min 75% teholla maksimista.

  1. Lämmittele kävelemällä mäki kerran tai pari ylös
  2. Venyttely
  3. Palaa alas
  4. Juokse mäki ylös noin 75% teholla eli ylhäällä ei saisi olla ihan kuollut
  5. Tee välittömästi ylhäällä 10 punnerrusta
  6. Punnerrusten jälkeen hölkkää takaisin alas
  7. Toista suoritus 5-10 kertaa. Alussa kannattaa tyytyä maltilliseen määrään.
  8. Huolellinen tankkaus, venyttely ja rullaus treenin perään.

Vauhtileikittely metsässä

Teho: keskiraskas-raskas

Ruotsalaiset kestävyysurheilijat kehittivät vauhtileikittely -treenimenetelmän jo 30-luvulla pohtiessaan kuumeisesti keinoja voittaa suomalaiset kilpatoverinsa, joille he hävisivät kerta toisensa jälkeen. Uusi treenimenetelmä osoittautuikin erittäin tehokkaaksi ja on tänäkin päivänä keskeinen osa maailman huippujen harjoittelua.

Vauhtileikittelyt muistuttavat intervalliharjoittelua, mutta eivät ole usein aivan niin kovatehoisia. Vauhtileikittelyt antavat myös paremmin tilaa oman kehon kuunteluun ja vaihtelevuuteen sillä ne eivät ole läheskään niin systemaattisiesti rakennettuja kuin intervallit.

Pääajatus on, että harjoituksen aikana juoksija vaihtelee rytmiään ja vauhtiaan toistuvasti treenitavoitteistaan riippuen. Vaihtelut voi toteuttaa monilla eri tavoilla. Voit esimerkiksi kuunnella musiikkia juostessasi ja vaihtaa vauhdin tiukemmaksi aina kertosäkeen kohdalla. Vaihtoehtoisesti voit juosta kaverin kanssa ja vuorotellen toinen vetää kovat pyrähdykset ja toinen koittaa pysyä perässä. Tärkeintä on, että harjoitusta ei suunnittele liian tarkkaan etukäteen ja sen sisällä tulee paljon vauhdinvaihtelua.

Tässä ehdotettu harjoitus toteutetaan metsässä, jossa voit juosta epätasaisella alustalla joutuen reagoimaan myös kiviin, kantoihin ja muihin metsän ihmeisiin. Tämä on erinomaista koordinaatiotreeniä kestävyysharjoittelun lisäksi. Juokse ensin lämmittelyvauhtia johonkin metsään, jossa tiedät polkuja riittävän. Juokse selkeästi kovempaa niin pitkään kuin jaksat, jonka jälkeen pudota vauhti rennoksi hölkäksi. Lähde seuraavaan vetoon heti, kun tunnet jaksavasi. Tärkeintä on kuunnella kehon viestejä ja tehdä harjoitus niiden mukaan. Joskus vauhtileikittely on huomattavasti tiukempi kuin toisina päivinä. Sinä päätät! Tee terävämpiä vetoja niin pitkään kuin jaksat, jonka jälkeen palautteluna hölkkää kotiin rauhallista tahtia. Lopuksi tietysti venytykset ja rullailut.

Nopeusharjoittelu ja hyppyharjoittelu 

Nopeus- ja räjähtävyysharjoittelu on oleellinen osa sekä kilpaottelijan että liikesarjaurheilijan treeniohjelmaa. Suorituksiin pyritään tuottamaan niin paljon tehoja kun kropasta lähtee ja toistoajat ja toistomäärät ovat lyhyitä. Sen sijaan palautumisajat tulee pitää riittävän pitkinä, jotta keho on palautunut riittävästi seuraavaan suoritukseen. Yksittäiseen suoritteeseen tulee aina keskittyä täysillä.  

Hyppy- ja loikkaharjoitus

Keskity aina laadukkaaseen suoritukseen ja anna jaloille reilusti aikaa palautua. Hyppelyissä keskity rytminvaihtoon ja kimmoisaan hyppyyn. Loikissa ja vaativimmissa hypyissä keskity maksimaaliseen voimantuottoon. 

  • Lämmittely (otteluliike, hyppynaru, polvennostorytmit) ja muutama venytys
    • 5-10 min
  • Terävä ponnistus kevyestä hyppelystä joka viidennellä hypyllä
    • 5 korkeaa hyppyä / 3 kierrosta / välissä 30s palautuminen
  • Tasapomppurytmi paikaltaan
    • 20 hyppyä / 3 kierrosta / välissä 30s palautuminen
  • Tasaponnistus ylöspäin, hypyn aikana polvet rintakehään
    • 5 korkeaa hyppyä / 3 kierrosta / välissä 1 min palautuminen
  • Tasaponnistus ja ympäripyörähdys (niin paljon kierroksia kuin pääsee)
    • 5 korkeaa hyppyä / 3 kierrosta / välissä 1 min palautuminen
  • Ponnistus yhdellä jalalla niin, että toinen polvi on koko suorituksen ajan ilmassa vaakatasossa. Ponnistava jalka palaa maahan terävällä liikkeellä käytyään toisen vieressä koukussa.
    • 5 korkeaa hyppyä / 3 kierrosta / välissä 30s palautuminen

Jäähdyttely ja kevyet venytykset

Sprinttiharjoitus

Sprinttiharjoitukseen tarvitset noin 100m suoran, jossa voit juosta kiihdyttävän vedon. Keskity kaikissa sprinteissä siihen, että saat tuotettua niin paljon vauhtia kuin mahdollista ja myös ylläpidettyä vauhdin. Tärkein osuus on kiihdytysvaihe.

  1. Lämmittele hölkkäämällä 5-10 minuuttia
  2. Avaavat venytykset
  3. 3 x 40 m veto 90% vauhdilla – välissä kävelypalautus
  4. 5 min tauko
  5. 3 x 60 m veto 90% vauhdilla – välissä kävelypalautus
  6. 5 min tauko
  7. 3 x 60m veto 100% vauhdilla – välissä kävelypalautus
  8. 5 min tauko
  9. 3×5 hyppyä. Sarjojen välissä noin 1 min palautukset
  10. Kolmiloikka paikoiltaan tasaponnistuslähdöllä. 3×5 suoritusta. Sarjojen välissä 1 min taukoa
  11. Palauttava hölkkäily ja venyttely            

Voimaharjoittelu

Voimaharjoittelu painottuu perusvoiman ja voimakestävyyden harjoitteluun eli harjoitteet tehdään oman kehon painolla ja sarjat ovat pitkiä. Punttisalilla voimaharjoittelunsa tekevät urheilijat voivat edelleen näin tehdä, mutta kannattaa väleihin lisäillä myös kehonpainoharjoittelua.

Jos harjoitukset loppuvat kesken tai alkavat kyllästyttämään, pyydä lisää Paulilta.

Harjoitus 1 – perinteinen kuntopiiri koko keholle

Tätä perinteisemmäksi ei kuntopiiri enää mene. Harjoitus tehdään kiertoharjoitteluna niin, että liikkeestä siirrytään seuraavaan heti edellisen loputtua. Kuntopiirissä käydään järjestelmällisesti koko keho läpi, jolloin yksittäiset lihasryhmät saavat palautua tehtäessä toiseen ryhmään kohdistuvaa liikettä. Näin ollen pitkiä taukoja ei tarvitse ottaa. Tee liikkeet sellaisella tahdilla, että jaksat koko suoritettavan ajan.

Yksittäiset liikkeet tehdään kelloa vastaan ja aika ilmoitetaan aina liikkeen perässä. Jos koet, että harjoitus on liian helppo, lisää aikaa kelloon tai tee vaikka toinen kierros ensimmäisen perään. Jos taas se on liian haastava, ota vähän aikaa pois tai tee helpommat versiot liikkeistä. Katso tarvittaessa liikkeiden ohjeet harjoitusohjelman lopusta.

Harjoitus kestää noin 30 min.

 

Liike / suoritus

Kesto / Määrä

1

Huolellinen lämmittely. Avaa nivelten liikeradat ja lämmittele lihakset ennen suorituksia (polvennostot, hyppelyt, hyppynaru, varjonyrkkeily). Muista myös tehdä muutama avaava venytys.

5-10 min

2

Punnerrus

30 s

3

Istumaan nousu (perusvatsalihasliike)  

30 s

4

Uimari 

30 s

5

Peruskyykky

45 s

6

Lankku

1 min

7

Leveän otteen punnerrus

30 s

8

Vatsarutistus

30 s

9

Ylävartalon nosto makuultaan

30 s

10

Kyykkyhyppy

45 s

11

Lankku

1 min

12

Jalka ilmassa -punnerrus

30 s

13

Linkkari

30 s

14

Jalkojen nosto makuultaan

30 s

15

Hyppyaskelkyykky

45 s

16

Yleisliike

45 s

17

Lankku

1 min

18

Loppujäähdyttely. Tee jotain kevyttä palauttavaa liikuntaa samoilla periaatteilla kuin alkulämmittelyvaiheessa. Venytä lyhyesti lihaksia, joita olet käyttänyt. Lopussa ravistelut ja rullailut.

5-10 min

Harjoitus 2 – Hitaat pidot ja asennonhallintaharjoitteet

Tässä harjoituksessa nautiskellaan pitkään pidoissa ja haastavissa asennoissa. Harjoitus vahvistaa erityisesti keskivartalon hallintaa. Pyri pitämään kaikissa liikkeissä vahva tuki jännittämällä keskivartalon lihaksia ja tee kaikki liikkeet hitaasti, hallitusti ja säilyttämällä tavoiteasento.

Tarvittaessa voit laittaa kelloon enemmän tai vähemmän aikaa lisätäksesi tai vähentääksesi haastetasoa. Liikkeiden lähtöasennot ovat tuttuja muista harjoitteista ja ohjelman lopusta, mutta tarkemmat ohjeistukset löydät itse harjoituksesta. Pidä jokaisen liikkeen välillä 10-30 s tauko.

Tee 2-3 kierrosta harjoituksen pääosaa.  

Harjoitus kestää noin 30 min.

 

Liike / suoritus

Kesto / Määrä

1

Huolellinen lämmittely. Avaa nivelten liikeradat ja lämmittele lihakset ennen suorituksia (polvennostot, hyppelyt, hyppynaru, varjonyrkkeily). Muista myös tehdä muutama avaava venytys.

5-10 min

2

Punnerrusasento

45 s

3

   Käännöt yhden käden varaan, toinen käsi kohti kattoa

30 s

4

   Kosketus ristikkäisellä kädellä olkapäähän

30 s

5

   Kosketus polvella vuoropuolin kyynärpäähän

30 s

6

   Ristikkäisen käden ja jalan ojennus

30 s

7

   1 punnerrus, joka kestää 30s eli 15s alas ja 15s ylös

30 s

8

 

 

9

Vatsalihaspito

45 s

10

   Nosta vuoron perään toinen jalka selkeästi ylemmäs

30 s

11

   Polje jaloilla kuten polkisit polkupyörää

30 s

12

   Vie jalat toistensa ohi sivusuunnassa ristiin. Vaihda joka kerta     jalkojen paikkaa

30 s

13

   Russian twist

30 s

14

 

 

15

Lankku

45 s

16

   Nostele jalkoja vuoron perään irti maasta

30 s

17

   Nosta toinen jalka irti maasta

30 s

18

   Nosta toinen jalka irti maasta

30 s

19

   Nosta vuorotellen toinen käsi irti maasta

30 s

20

 

 

21

Loppujäähdyttely. Tee jotain kevyttä palauttavaa liikuntaa samoilla periaatteilla kuin alkulämmittelyvaiheessa. Venytä lyhyesti lihaksia, joita olet käyttänyt. Lopussa ravistelut ja rullailut.

5-10 min

Harjoitus 3 – A.M.R.A.P 

Amrap tulee sanoista as many rounds as possible. Nämä ovat kivoja harjoituksia sillä niissä saa takuuvarmasti hien pintaan ja voi viedä itsensä äärimmilleen siinä missä harjoituksen rakenne antaa myös myöten ottaa iisimmin, jos ei ole ihan paras päivä. Amrap toimii niin, että tehdään tietty määrä liikettä, jonka jälkeen siirrytään seuraavaan. Kun kaikki liikkeet on tehty, aloitetaan kierros tylysti alusta. Koko sykli kestää niin kauan kuin halutaan tehdä, ja tavoite on tietysti saada kerättyä tässä ajassa niin monta täyttä kierrosta kuin mahdollista. Kannattaa kilpailla itseä vastaan, jos suunnittelet tekeväsi harjoitteen uudestaan.

Tämänkertainen Amrapimme kestää 20 min, johon päälle tietty lämmittely ja venyttelyt. Taukoja voit pitää aina kun tarvitsee, mutta muista, että tavoitteena on tehdä as many rounds as possible!

Harjoitus kestää kokonaisuudessaan noin 40 min.

 

Liike / suoritus

Kesto / Määrä

1

Huolellinen lämmittely. Avaa nivelten liikeradat ja lämmittele lihakset ennen suorituksia (polvennostot, hyppelyt, hyppynaru, varjonyrkkeily). Muista myös tehdä muutama avaava venytys.

5-10 min

2

Punnerrus

10 kpl

3

Vatsarutistus TAI linkkari

10 kpl

4

Yleisliike

10 kpl

5

Peruskyykky

15 kpl

6

Mountain climber

30 kpl

7

Reverse Burpee

10 kpl

8

Loppujäähdyttely. Tee jotain kevyttä palauttavaa liikuntaa samoilla periaatteilla kuin alkulämmittelyvaiheessa. Venytä lyhyesti lihaksia, joita olet käyttänyt. Lopussa ravistelut ja rullailut.

5-10 min

Harjoitus 4 – Korttipakka  

Korttipakka on siitä hauska harjoitus, että se on joka kerta erilainen. Voit myös vapaasti soveltaa ja vaihtaa eri maita vastaavat liikkeet omien valintojesi mukaisiksi. Treenin idea on yksinkertainen. Tarvitset korttipakan, joka pitää tietty sekoittaa kunnolla. Tämän jälkeen rupeat nostelemaan pakasta kortteja yksi kerrallaan. Maa ilmoittaa aina liikkeen, joka pitää tehdä ja numero puolestaan kappalemäärän. Ässä on tietysti 14. Välillä pakka on brutaali ja latoo haastavia liikkeitä toisensa perään. Ei heikkohermoisille.

Harjoitus kestää kokonaisuudessaan noin 40 min.

 

Liike / suoritus

Kesto / Määrä

1

Huolellinen lämmittely. Avaa nivelten liikeradat ja lämmittele lihakset ennen suorituksia (polvennostot, hyppelyt, hyppynaru, varjonyrkkeily). Muista myös tehdä muutama avaava venytys.

5-10 min

2

Hertta – Istumaan nousu

Kortin osoittama määrä

3

Ruutu – Askelkyykky (molemmilla jaloilla kortin osoittama määrä)

Kortin osoittama määrä

4

Pata – Yleisliike

Kortin osoittama määrä

5

Risti – Punnerrus

Kortin osoittama määrä

6

Jokeri – 10kpl timattipunnerruksia

 

8

Loppujäähdyttely. Tee jotain kevyttä palauttavaa liikuntaa samoilla periaatteilla kuin alkulämmittelyvaiheessa. Venytä lyhyesti lihaksia, joita olet käyttänyt. Lopussa ravistelut ja rullailut.

5-10 min

Harjoitus 5 – Tylsää, mutta tehokasta   

Tämä harjoitus on hyvin yksinkertainen ja voi jopa jonkun mielestä tuntua tylsältä. Se on kuitenkin äärimmäisen tehokas vahvistamaan keskivartalon ja käsien lihaskestävyyttä ja sinnikkyyttä. Harjoitusta voi vaikeuttaa lisäämällä aikaa tai toistomääriä ja helpottaa keventämällä liikkeitä laittamalla polvet maahan. Liikkeitä on ainoastaan kaksi, mutta niitä tehdään sitäkin enemmän.

Kannattaa laittaa hyvä soittolista tai äänikirja taustalle niin jaksat runtata.

Harjoitus kestää noin 30 min.

 

Liike / suoritus

Kesto / Määrä

1

Huolellinen lämmittely. Avaa nivelten liikeradat ja lämmittele lihakset ennen suorituksia (polvennostot, hyppelyt, hyppynaru, varjonyrkkeily). Muista myös tehdä muutama avaava venytys.

5-10 min

2

Punnerrus

10 kpl

3

Lankku

30 s

4

Punnerrus

9 kpl

5

Lankku

30 s

6

Punnerrus

8 kpl

7

Lankku

30 s

8

Punnerrus

7 kpl

9

Lankku

30 s

10

Punnerrus

6 kpl

11

Lankku

30 s

12

Punnerrus

5 kpl

13

Lankku

30 s

14

Punnerrus

4 kpl

15

Lankku

30 s

16

Punnerrus

3 kpl

17

Lankku

30 s

18

Punnerrus

2 kpl

19

Lankku

30 s

20

Punnerrus

1 kpl

21

Lankku

30 s

22

Loppujäähdyttely. Tee jotain kevyttä palauttavaa liikuntaa samoilla periaatteilla kuin alkulämmittelyvaiheessa. Venytä lyhyesti lihaksia, joita olet käyttänyt. Lopussa ravistelut ja rullailut.

5-10 min

Harjoitus 6 – Core    

Coreharjoituksessa keskivartalo saa ansaitsemaansa huomiota. Tee kaikki liikkeet hitaasti ja hallitusti. Koko ajan pitäisi olla tunne, että hallitset suoritusta eikä painovoima tee työtä puolestasi. Osa liikkeistä on pitoja ja osa taas toistettavia. Tee kuitenkin toistettavatkin hitaasti ja hallitusti.

Lisää haastetta harjoitukseen tekemällä useampi kierros tai enemmän toistoja.

Harjoitus kestää noin 30 min.

 

Liike / suoritus

Kesto / Määrä

1

Huolellinen lämmittely. Avaa nivelten liikeradat ja lämmittele lihakset ennen suorituksia (polvennostot, hyppelyt, hyppynaru, varjonyrkkeily). Muista myös tehdä muutama avaava venytys.

5-10 min

2

Punnerrus

15 kpl

3

Istumaan nousu

15 kpl

4

Lankku

45 s

5

Kylkipito molemmin puolin

45 s

6

Spider-man -punerrus

10 kpl

7

Vatsarutistus

10 kpl

8

Silta

45 s

9

Pidä pieni tauko

 

10

Leveän otteen punnerrus

10 kpl

11

Linkkari

10 kpl

12

Lankku

45 s

13

Mountain Climber

40 kpl

14

Mittarimatopito

45 s

15

Uimari

20 kpl

16

Jalkojen lasku selin makuulta

15 kpl

17

Lankku

45 s

18

Loppujäähdyttely. Tee jotain kevyttä palauttavaa liikuntaa samoilla periaatteilla kuin alkulämmittelyvaiheessa. Venytä lyhyesti lihaksia, joita olet käyttänyt. Lopussa ravistelut ja rullailut.

5-10 min

Harjoitus 7 – Pyramidi aikaa vastaan

Pyramideja voi rakentaa monellakin tavalla. Voit esimerkiksi aloittaa vähäisestä määrästä liikkeitä, ja lisäillä pikkuhiljaa tai sitten päinvastoin. Tässä harjoituksessa liikkeitä lisätään 1 kpl joka kierroksella ja harjoitus itsessään kestää 20 min. Tavoitteena on päästä niin pitkälle kuin mahdollista

Lisää haastetta harjoitukseen tekemällä useampi kierros tai enemmän toistoja.  

Harjoitus kestää noin 30 min.

 

Liike / suoritus

Kesto / Määrä

1

Huolellinen lämmittely. Avaa nivelten liikeradat ja lämmittele lihakset ennen suorituksia (polvennostot, hyppelyt, hyppynaru, varjonyrkkeily). Muista myös tehdä muutama avaava venytys.

5-10 min

2

Laita kello päälle 20 min

 

3

Punnerrus

1 kpl

4

Vatsarutistus TAI linkkari

1 kpl

5

Yleisliike

1 kpl

6

Jalkojen lasku selin makuultaan

1 kpl

7

Reverse Burpee

1 kpl

8

Ylävartalo nosto makuultaan

1 kpl

9

Aloita kierros alusta, mutta lisää 1 kpl määrään, jonka teit viime kierroksella

 

10

Loppujäähdyttely. Tee jotain kevyttä palauttavaa liikuntaa samoilla periaatteilla kuin alkulämmittelyvaiheessa. Venytä lyhyesti lihaksia, joita olet käyttänyt. Lopussa ravistelut ja rullailut.

5-10 min

Harjoitus 8 – Sykkeet ylös! 

Tässä harjoituksessa tarkoitus on tehdä koko ajan joko lihaskuntoliikkeitä tai aerobista liikuntaa kuten hyppynarulla hyppimistä, varjonyrkkeilyä polvennostojuoksua tai mitä tahansa toistuvaa liikettä, jossa hengästyt. Voit ihan hyvin mennä vaikka ulos juoksemaan ja tehdä harjoituksen intervallina.

Ajatus on se, että itse harjoitusta tehdään 24 minuuttia vaihtelemalla aina minuutin välein lihaskuntoliikettä ja aerobista liikettä.

Harjoitus kestää noin 30 min.

 

Liike / suoritus

Kesto / Määrä

1

Huolellinen lämmittely. Avaa nivelten liikeradat ja lämmittele lihakset ennen suorituksia (polvennostot, hyppelyt, hyppynaru, varjonyrkkeily). Muista myös tehdä muutama avaava venytys.

5-10 min

2

Laita kello päälle 24 min

 

3

Punnerrus

1 min

4

Aerobinen

1 min

5

Istumaan nousu

1 min

6

Aerobinen

1 min

7

Lankku

1 min

8

Aerobinen

1 min

9

Yleisliike

1 min

10

Aerobinen

1 min

11

Vatsarutistus

1 min

12

Aerobinen

1 min

13

Pito perusasennossa

1 min

14

Aerobinen

1 min

15

Tee samat liikkeet vielä uudestaan, jolloin kokonaisajaksi pitäisi tulla 24 min  

 

16

Loppujäähdyttely. Tee jotain kevyttä palauttavaa liikuntaa samoilla periaatteilla kuin alkulämmittelyvaiheessa. Venytä lyhyesti lihaksia, joita olet käyttänyt. Lopussa ravistelut ja rullailut.

5-10 min

Koonti lihaskuntoliikkeistä

Ylävartalo ja kädet

Punnerrus

Peruspunnerrus, kädet hartioiden leveydellä. Helpotuksena voit tarvittaessa laittaa polvet maahan. Vaikeutuksena voit tehdä taputuspunnerruksia.

Leveän otteen punnerrus

Ei tässä nyt varsinaisesti otetta oteta mistään, mutta idea on asettaa kädet selkeästi leveämmälle kuin peruspunnerruksessa. Huomaat vastuksen siirtyvän yhä enemmän rintalihaksiin ja hartioihin. Vaikeutuksena levennä käsien etäisyyttä yhä, ja helpotuksena polvet maahan.

Jalka ilmassa -punnerrus

Tee punnerrus niin, että toinen jalka nousee aina ilmaan mennessäsi alas. Käsien ote voi olla hieman tavallista punnerrusta leveämpi. Helpotuksena voit laittaa polvet maahan.

Timanttipunnerrus

Haastava versio punnerruksesta. Laita kädet timantin muotoon vartalosi alle. Punnerra niin alas kuin pääset. Tarvittaessa taas polvia maahan. 

Spider-man -punnerrus

Punnerra kuten yleensä, mutta aina alas mennessä kosketa polvella saman puolen kyynärpäätä. Huomaat, että liike on selkeästi peruspunnerrusta raskaampi ja myös rintalihakset saavat tehdä töitä.

 

Keskivartalo ja vatsalihakset

Istumaan nousu 

Perusvatsalihasliike. Pidä jalat noin 90 asteen kulmassa ja nouse vatsalihasten avulla makuulta istumaan. kädet voit pitää esim. niskan takana tai rintakehällä. Pyri tekemään suoritus ilman ylimääräistä heilauttavaa liikettä.

Vatsarutistus

Makaa selin makuulla kädet suorina kuten esim. käsilläseisonnassa. Rutista vatsalihaksilla itsesi mahdollisimman pieneksi palloksi tuoden myös jalat koukkuun. Vaikeutuksena voit pitää kädet ja jalat koko liikkeen ajan ilmassa.

Linkkari

Alkuasento kuten vatsarutistuksessa, mutta tällä kertaa nostat jalkasi ja kätesi suorana ylös. Kosketa jalkateriäsi käsilläsi aina rutistusvaiheessa.

Russian twist

Istu maassa ja nosta jalat koukussa ilmaan. Vie kädet vuoropuolin mahdollisimman pitkälle sivulle. Haastetasoa voit säädellä vartalosi kulmalla.

Jalkojen lasku selin makuulta

Makaa selin makuulla ja nosta jalat suorina kohti kattoa. Laske jalat hitaasti lähelle lattiaa ja nosta taas ylös.

Mountain climber

Mene punnerrusasentoon, mutta tuo toinen jalka selkeästi eteenpäin vartalon alle. Vaihda toistuvasti jalkojen paikkaa hypyllä. Lisähaasteena voit pitää etummaisen jalan ilmassa.

Uimari

Nosta käsi ja ristikkäinen jalka mahaltaan maaten suorina samaan aikaan niin ylös kuin saat. Tee seuraava suoritus toiselta puolelta. Vaikeutuksena voit pitää kaikki raajat koko suorituksen ajan ilmassa, ja aloittaa nostot ylempää. Huom. liikkeen nimestä huolimatta ei kannata yrittää uida tällä tekniikalla. :D

Ylävartalon nosto makuultaan

Makaa maassa mahaltaan ja nosta ainoastaan ylävartalosi ja kädet niin ylös kuin saat. Vaikeutuksena voit pitää kädet mahdollisimman suorana edessä.

Jalkojen nosto makuultaan

Makaa maassa mahaltaan ja nosta ainoastaan jalkasi niin ylös kuin saat.

Alavartalo ja jalat

Peruskyykky

Seiso noin hartioiden levyisessä asennossa ja mene kyykkyyn niin, että kantapäät pysyvät lattiassa. Pidä huoli, että katse pysyy eteenpäin ja polvet sekä nilkat ovat samaan suuntaan. Kädet voit pitää joko edessä tasapainottamassa tai sitten lähellä kroppaa lanteilla tai rintakehällä.

Askelkyykky

Astu pitkä askel eteenpäin ja anna lantiosi pudota samalla kuin koukistat polviasi. Käy niin alhaalla kuin pääset, mutta niin, ettei takajalan polvi osu maahan. Ponnista edestä itsesi takaisin lähtöasentoon ja toista liike vaihtaen puolta.

Kyykkyhyppy

Kuten peruskyykky, mutta selkeästi nopeampi liike ja ylös tullessa mahdollisimman korkea hyppy. Voit lisämausteeksi tehdä taputuksen ilmassa, kädet suorina pään päällä.

Hyppyaskelkyykky

Pidä jalat limittäin niin kuin olisit tehnyt puolisyvän askelkyykyn eteenpäin. Vaihda puolta hyppäämällä paikoillaan. Pyri tekemään mahdollisimman korkea hyppy.

Pidot ja muut erikoisliikkeet

Lankku

Kaikille tuttu asento, pakko olla. Jos ei ole, katso Googlesta.

Vatsalihaspito

Makaa selin kyynärpäiden varassa. Nosta suorana olevat jalat noin 10 cm maanpinnasta. Helpotuksena voit koukistaa jalkoja hieman

Kylkipito

Mene kyljittäin kyynärpään varaan ja nosta lantiosi ylös niin, että se on samassa linjassa jalkojesi kanssa. Vaikutuksena ylempää jalkaa voi nostaa hieman ilmaan.

Mittarimatopito

Mene punnerrusasentoon, mutta vie kädet niin pitkälle eteen, että saat hädin tuskin pidettyä vartalosi ilmassa. Nauti.

Silta

Varmasti tuttu liike lähes kaikille laji-ihmisille. Nosta itsesi siltana selin makuultaan tai kaadu suoraan seisoviltaan (jos osaat). Jos liikkuvuus ei anna myöten voit pitää pään maassa käsien välissä.

Yleisliike (Burpee)

Suosittu liike kehonpainoharjoittelijoiden keskuudessa. Aloita liike hartioidenlevyisestä asennosta. Laskeudu nopeasti kyykkyyn ja ennen kuin vauhti loppuu alhaalla laita kädet maahan ja ponnista molemmilla jaloilla taaksepäin niin, että päädyt punnerrusasentoon. Käytä rintakehä lattiassa joko tekemällä punnerrus tai muuten vain kömpimällä, jonka jälkeen palaat punnerrusasentoon. Nouse nopeasti ylös ja tee yksi hyppy. Kaikki edellä mainittu tapahtuu nopeasti ja yhtenäisenä sarjasta. Jos et saanut laisinkaan kiinni selityksestä, katso malli esim. Youtubesta.

Reverse Burpee

Melko lailla identtinen yleisliikkeen kanssa paitsi, että reverse burpeessa mennään selin makuulle siinä vaiheesa kuin yleisliikkeessä mentiin punnerrusasentoon. Käy siis selin makuulteen ja ojenna kädet suoriksi pään yli lattian myötäisesti. Kömmi ylös ja tee korkea hyppy. Repeat.

Liikkuvuus ja venyttely 

Tee liikkuvuusharjoitteita mielellään päivittäin ja aina osana muuta harjoittelua. Tämän lisäksi tee itsenäisiä liikkuvuusharjoitteita, joissa tavoite on lisätä liikkuvuutta.

Erityisesti tutut jalanheilautukset kannattaa tehdä päivittäin esim. seuraavasti:

  • Jalan heilautus eteen 3 x 10 / jalka
  • Jalan heilautus sivulle 3 x 10 / jalka
  • Jalan heilautus taakse 3 x 10 / jalka
  • Jalan heilautus koukkupotkun suuntaan suoralla jalalla 3 x 10
  • Suoran jalan nostot ilmassa 3 x 10 / jalka

Kaikissa liikkeissä voit käyttää tukea tarvittaessa.

Muutoin venyttelyssä tukenasi ovat virtuaalitreenit, joissa on erikseen kohdennettuja venyttelytreenejä:

Linkki videotreeneihin: https://tu11.fi/taekwondo/virtuaalitunnit/

Salasana: Treenit!

Muita erinomaisia venyttelytreenejä Youtuben syövereistä:

https://www.youtube.com/watch?v=u12YSQeJDfQ

https://www.youtube.com/watch?v=–SAbvaYuJY

https://www.youtube.com/watch?v=9X-4dGjcIcQ

https://www.youtube.com/watch?v=L_xrDAtykMI

Kategoriat
Valmennusblogi

Taekwondoharrastajan yksinkertainen ja joustava punttiohjelma

Ennen ohjelman käyttöönottoa opettele seuraavat liikkeet: kyykky (syvä, normaali, puolikyykky), rinnalleveto, maastaveto (häkillä) ja penkkipunnerrus.

Harjoitusohjelman on tarkoitus sopeutua omaan lajiharjoitteluun ja muuhun aikatauluun. Sen ideana on joustaa helposti eri tarpeiden mukaan.

Voit ladata harjoituskortin, jolla seuraat helposti harjoitteluasi, täältä>>

Punttisali.com tarjoaa 6kk sopimuksen kaikille harrastajille ja heidän perheenjäsenilleen 20 €/kk ja kilparyhmissä harjoitteleville urheilijoille 15 €/kk. Tilaa korttisi osoitteesta www.punttisali.com. Kirjaa harrastajan nimi lisätietoihin.

Perussarja

Perussarjan ideana on toimia harjoituksen runkona. Sen mitta määrittää harjoituksen luonteen.

Perussarjat tehdään 2-6 kertaa per harjoitus. 2 ensimmäistä tehdään lämmittelynä ja seuraavat 2-4 tavoitepainoilla. Viimeistä sarjaa voi lyhentää, jos tekniikka ei pysy kasassa tai suoritus hyytyy. Jos näin ei käy, painoja tulee lisätä. Tavoitepainot määrittyvät siis perussarjan mitan ja oman suorituskyvyn mukaan.

Palautukset tehdään siten että ne ovat sarjojen välillä vähintään 3 min. Ne voivat olla pidempiäkin, siten että syke palautuu (Polarin alue 2).

Rytmitys

Rytmitys perustuu 4 tai 5 viikon taikka kalenterikuukauden mittaisiin jaksoihin. Näitä jaksoja on 4.

Jokaisella jaksolla on oma ns. perussarja, joka määrittää toistojen määrän. Tehoa säädetään perussarjojen määrää muuttamalla. Harjoitus kestää n. 45 min.  – 1 h. + venyttelyt loppuun, mutta tätäkin voi säätää tukiliikkeiden määrällä.

Pääliikettä tehdään 2+2-4 perussarjaa, riippuen harjoituksen halutusta tehosta. Teho säätyy viikoittain aina samassa rytmissä tai muun harjoittelun mukaan. Kokenut harjoittelija hyödyntää omaa tuntemustaan tehon säätelyssä.

Viikkojen teho

Nämä rytmitykset ovat esimerkinomaisia.

5 viikon rytmi

Viikko 1: Kevyt, Viikko 2: keskikova, Viikko 3 kova, Viikko 4: kevyt, Viikko 5: Kova

4 viikon rytmi

Viikko 1: Kevyt, Viikko 2: kova Viikko 3 kevyt, Viikko 4: kova

 

Jaksojen rytmitys

Jakso aina yksi kalenterikuukausi tai 5 viikkoa

Jakso 1: Perussarja 10

Jakso 2: Perussarja 8

Jakso 3: Perussarja 6

Jakso 4: Perussarja 4

 

Päivät

  1. Kyykky

Pyörittelyt ja verryttelyt

Lämmittely 10 min fillarilla tai soutulaitteella

Taivuttelu ja aktiiviset liikkuvuudet

Kyykky 2 lämmittely+2-4 perussarjaa

Laatikkohypyt tasajalkaa 2-4 x 10

Kumilenkit sivupotku + takapotku 2-3 O + 2-3 V x 10 per jalka.

Venyttely

Kumilenkit sivupotku

Kumilenkit takapotku

  1. Rinnalleveto

Pyörittelyt ja verryttelyt

Lämmittely 10 min fillarilla tai soutulaitteella

Taivuttelu ja aktiiviset liikkuvuudet

Rinnalleveto 2 lämmittely+2-4 perussarjaa

Kaksoisponnistus laatikolle polvea nostaen molemmilla jaloilla 2-3 O – 2-3 V x 10

Kumilenkit keskivartaloliike  2-3 O + 2-3 V x 10

Venyttely

Yhden jalan hyppy

Kumilenkit keskivartaloliike

Kumilenkit keskvartaloliikke - haastava

  1. Penkki ja maastaveto

Pyörittelyt ja verryttelyt

Lämmittely 10 min fillarilla tai soutulaitteella

Taivuttelu ja aktiiviset liikkuvuudet

Maastaveto (häkillä) 2+2-4 perussarjaa

Penkki 2 lämmittely+2-4 perussarjaa

Kumilenkit lyönnit 2-3 O + 2-3 V x 10

Venyttely

Kumilenkit lyönti

Muokkaaminen

Omat aikataulut, muu harjoittelu ja loukkaantumiset voivat vaatia viikon muokkaamista. Jos ehdit tehdä vain yhden treenin viikossa, tee no. 1. Jos kaksi niin numerot 1&2. Jos yksittäinen treeni on liian pitkä, tiputa ensin kuminauhat ja sitten laatikot/maastaveto. Pienimmillään siis viikon harjoittelu koostuu lämmittelystä, kyykystä ja venyttelyistä. Älä lyhennä harjoittelun venyttelyjä!

Myös erilaiset perussarjan muokkaamiset ovat mahdollisia. Esimerkkinä voimakestävyyspainotus, palautukset lyhennetään (Polarin alue 3), mutta vastaavasti painoja kevennetään:

Jakso 1: Perussarja 20

Jakso 2: Perussarja 15

Jakso 3: Perussarja 10

Jakso 4: Perussarja 5

 

Räjähtävää voimaa ja nopeutta painottava 4 kuukauden setti. Painoja kevennetään, palautuksia pidennetään (leposykkeeseen asti/5 min, Polarin alue 5) ja suoritukset maks. nopeudella:

 

Jakso 1: Perussarja 8

Jakso 2: Perussarja 6

Jakso 3: Perussarja 4

Jakso 4: Perussarja 2

 

Huomioita liikkeistä

  • Tee aina lämmittelysarjat (ensin tangolla ja sitten kevyillä painoilla) ja pyri kuuntelemaan päivän kuntoa, jos tuntuu että kulkee lähde rohkeammilla painoilla.
  • Kyykky tehdään normaalisyvyyteen, joskin lämmittävät sarjat voi tehdä syvänä. Viimeisellä jaksolla painoja voi lisätä ja tehdä puolikyykkyjä. Kaikissa kyykyissä pyritään maksimaaliseen liikenopeuteen ylös tullessa ja kontrolliin alas mennessä.
  • Rinnalleveto tehdään mieluummin normaalisuorituksena eikä raakana.
  • Tasajalka laatikolle: Ota käsiliike mukaan. Tee joko staattisesta asennosta (kyykky kädet takana) tai kevennyksellä. Tee yksittäisiä suorituksia ja astu aina laatikolta alas, älä hyppää alas. Lähde hyppyyn läheltä laatikkoa ja hyppää ylöspäin, ei eteen. Pyri nostamaan painopistettä maksimaalisesti.
  • Yhden jalan hypyssä lähde helpommasta versiosta ja ota polvennosto ja askel käyttöön vasta kun perushyppy tuntuu hallitulta.

Liikkuvuus

Lisäpainoharjoittelun ei ole tarkoitus vähentää liikkuvuutta, päinvastoin. Jotta saat harjoittelusta parhaan tehon, ota tarpeeksi aikaa venyttelyille loppuun ja verryttelyyn alkuun. Lämmittelyn jälkeen erilaiset takareiden pumppaukset ja jalan dynaamiset heiluttelut ovat paikallaan. Lopuksi kannattaa tehdä kohtuullisen pitkiä (+10 sek.) staattisia venytyksia 3 sarjoissa, pitäen huolta hyvästä ravistelusta taivutusten välillä. Lajin vaatimusten takia kannattaa tähän keskittyä huolella ja käydä läpi isot alavartalon lihakset. Lisäksi keski- ja ylävartalon taivuttelu pitää hoitaa joka ikinen kerta. Varaa venyttelyihin aikaa vähintään 15 min. mutta mieluummin hieman enemmän aina 30 min. asti.  Lyhennä mieluummin varsinaista voimaharjoitusta kuin venyttelyä.

Kategoriat
Valmennusblogi

Kilpailijan polun ensiaskeleet Taekwondourheilijoissa

Harrastuksen aloittaminen

Taekwondourheilijoissa kaikki aloittavat perusryhmissä, joista valmentajat ohjaavat eteenpäin. Jo kokeneet kilpailijat, jotka jatkavat aikaisempaa harrastusta Taekwondourheilijoissa siirtyvät suoraan kilparyhmiin. Perusryhmistä voi siirtyä kokeilemaan harrastajaotteluun jo muutaman viikon harrastamisen jälkeen. Perusryhmissä harjoitellaan perustaitoja, jotka antavat hyvän pohjan kilpailuharrastukselle ja urheilemiselle tulevaisuudessa.

Harrastajakilpailuryhmät

Jo lyhyen harrastamisen jälkeen voi harrastaja siirtyä harrastajakilparyhmiin. Niiden tarkoituksena on tutustuttaa harrastaja kilpataekwondoon ja urheilemisen perustaitoihin. Ryhmien kynnys on matala ja niihin osallistuminen kuuluu perusharrastusmaksun piiriin. Taekwondossa kilpaillaan niin ottelussa kuin liikesarjoissakin ja molemmille on omat ryhmänsä. Alussa on mahdollista ja ehdottoman hyödyllistä tutustua molempiin kilpailumuotoihin.

Salikisat

Salikisoihin voi osallistua, jos on harjoitellut noin puoli vuotta perusryhmissä tai on osallistunut harrastajakilparyhmiin. Myös aivan aloittelevat voivat osallistua, mutta perustaitojen hallinta antaa paremman pohjan hyötyä salikisoista. Jos harrastaja ei halua vielä itse kokeilla ottelemista tai liikesarjan esittämistä, jo paikalle tuleminen ja tapahtuman seuraaminen antavat hyvät lähtökohdat osallistumiseen seuraavalla kerralla.

Salikisojen ideana on tarjota tutustumisväylä kilpailuihin tutussa saliympäristössä. Sääntöjä sovelletaan osallistujien kokemustason mukaan. Tapahtuman alussa lämmitellään ja käydään sääntöjen perusasiat läpi. Sääntöjen hienouksia selvennetään ja kilpailutilanteessa toimimista käydään läpi tapahtuman edetessä.

Kilpailut lasten ja harrastajien sarjoissa

Varsinaisissa kisatapahtumissa urheilijat on jaettu kokemustason mukaan eri sarjoihin ja ottelussa lisäksi painoluokkiin. Sääntöjä sovelletaan aloittelijoille sopiviksi, mm. pääkontaktia ei aloittelevien ottelijoiden sarjoissa käytetä. Kisatapahtumassa valmentajat auttavat ja tukevat harrastajaa pyrkien tekemään kisakokemuksesta positiivisen. Jokainen jännittää ensimmäisiä suorituksiaan, mutta jo jännityksen voittaminen ja oman suorituksen tekeminen tuovat itseluottamusta osallistua haastavampiin turnauksiin.

Kilparyhmät

Urheilijan kokeiltua siipiään harrastajakilpailuryhmissä, salikisoissa ja mahdollisesti myös oikeissa kisoissa, voi siirtyä eteenpäin kilparyhmiin. Sitoutuminen ja harjoittelumäärät kasvavat harrastajan kehittyessä kohti urheilijan elämäntapaa. Kilparyhmissä on tarjolla yhä enemmän harjoitusmahdollisuuksia ja harjoittelumaksukin on hieman korkeampi. Lisäksi kilparyhmäläisillä on käytössään mm. vapaaharjoitteluvuoroja itsenäiseen harjoitteluun, fysio- ja toimintaterapeutin tukea sekä kuntosali alennetuin hinnoin.

Valmentajat tukevat harjoittelua ja varsinkin nuoremmilla vanhempien tuki nousee yhä keskeisemmäksi.

Kilpaileminen rankingsarjoissa kotimaassa ja ulkomaan turnaukset

Kun alkuun on päästy, urheilijalla on tie auki aina MM-kisoihin (ottelu ja liikesarjat) ja Olympialaisiin asti (ottelu). Menestyminen vaatii kuitenkin sinnikkyyttä ja menestys huipulla on kovan työn takana. Kilpaileminen kansallisella huipputasolla ja kansainvälisellä tasolla on kuitenkin palkitsevaa ja hankitut kokemukset kantavat pitkälle aina myöhempään siviilielämään asti!

Kategoriat
Etusivu slider Uutiskirje Valmennusblogi Yleinen

Syvennä osaamistasi – varaa yksityistunti

Perusharjoitusten ja lisäharjoitusten lisäksi Taekwondourheilijat tarjoaa yksityisopetusta harrastajille, jotka haluavat syventää osaamistaan jossakin osa-alueessa tehokkaasti. 

Yksityistunnilla harrastaja ja valmentaja keskittyvät tiiviisti yksittäisen osa-alueen harjoitteluun ja harrastaja saa välitöntä ja jatkuvaa palautetta suorituksistaan. Pelkästään yhdellä tunnillakin edistytään tämän vuoksi reilusti. Yksityistunteja pidetään myös kahdelle harrastajalle tai pienryhmälle.

Yksityistuntien hyviä puolia:

  • Voit harjoitella juuri sitä osa-aluetta, jossa haluat kehittyä. Esim:
    • Ottelutekniikka 
    • Uusi liikesarja tai liikesarjojen hiominen
    • Perustekniikka ja askeleet
    • Itsepuolustus ja askelottelut
    • Valmistautuminen vyökokeeseen
    • Fysiikkaharjoittelu 
    • Punttisaliharjoittelu
  • Saat välitöntä ja jatkuvaa palautetta suorituksistasi 
  • Voit sopia tunnin joustavasti omien aikataulujesi mukaan
  • Edullinen hinta 

Näin varaat yksityistunnin

Katso itsellesi sopiva harjoitusaika harjoituskalenterista >>

Olemme laittaneet kalenteriin valmiiksi ajat, jolloin valmentajamme ovat käytettävissä yksityistuntien vetämiseen, mutta voit ehdottaa aikaa näiden ulkopuoleltakin. 

Lähetä sähköpostia info@tu11.fi.main.hoste.fi ja varaa tunti. Kerro samalla, mitä aihetta haluaisit harjoitella niin varaamme valmentajan sen mukaan. Tunnin voit varata myös suoraan salilta valmentajilta. Kilparyhmäläiset voivat käyttää Slackia tunnin varaamiseen. 

Voit sopia vielä valmentajan kanssa tarkemmin yksityiskohdista. Lähetämme laskun tunnista sen jälkeen. Tunnista saa treenimerkinnän vyökokeita varten. 

Huom! Muistathan, että tarjoamme kaikille lasten kilparyhmäläisille ilmaisen yksityistunnin kesällä, mikäli harjoitussopimus oli voimassa salin kiinniolon aikana loppukeväällä.